Nainenkin sotaa johtamassa

Xerxes laittoi vävynsä ja sotapäällikkönsä Mardonioksen kysymään joukkojensa johtajilta mielipidettä siitä, että aloitetaanko meritaistelu. Melkein kaikki olivat sen kannalla. Yksi rohkeni ollat toista mieltä. Hän oli muuten nainen - Halikarnoksen Artemisia, kuningatar. Tällainenkin asema oli mahdollinen naiselle noina maskuliinisina aikoina. Tavallista se ei todellakaan ollut.

Artemisian mielestä homma taisi olla jo melkein hoidettu. Ateena oli jo suurkuninkaan hallussa. Hän katsoi, että vastustaja joutuu hajautumaan joka tapauksessa Salamiista muonavarojen puutteen vuoksi ja että peloponnesolaiset tulevat peräytymään maajoukkojen edellä. Pikaisessa meritaistelussa puolestaan olisi häviöriski ja se tuhoasi maajoukotkin.

Artemisian lausunto miellytti Xerxestä, mutta hän päätti toimia enemmistön kannan mukaisesti ja aikoi myös itse seurata taistelua.

Mutta se Themistokleen juoni. Hän lähetti orjansa Sikinnoksen sanomaan vihollisleiriin, että viholliset eivät ole yksimielisiä ja miettivät pakoa. Hänen piti myös sanoa, että ateenalaisten ylipäällikkö muiden tietämättä toivoo vihollisen voittavan. Sikinnos toimi näin ja palasi.

Persialainen laivasto alkoi jo yön aikana levittäytyä Salamiissa olevaa vihollista vastaan. Taistelu tästä oli tuleva. Olen nähnyt Ateenan kartassa merkinnän, joka tuntuisi viittaavan suurkuninkaaseen. Se on Salamiin ja mantereen välisen salmen lähettyvillä. Lieköhän siinä paikka, josta Xerxes tosiaan seurasi taistelua istuimeltaan kuin aitiopaikalta?

Artemisia tulee muuten näyttelemään lähestyvässä rytäkässä hyvin erikoisen roolin.

Ateenan kaupungin tuho

Thermopylai ei siis pysäyttänyt persialaisjoukkoja. Mitä tekivät ateenalaiset?

He evakuoivat kaupungin lähes täydellisesti. Väki siirrettiin lähellä Ateenaa olevaan Salamin saareen, kauempana olevaan Aiginaan (pienen puoleinen saarivaltio) ja taidettiin heitä viedä muuallekin. Persialaiset marssivat Ateenaan ja tuhosivat sen. Akropolille oli jäänyt pieni joukko, joka puolustautui kukkulalla. Persialaiset kuitenkin pääsivät Akropolille ja puolustajille kävi huonosti. Persian laivasto kiersi Attikan ympäri ja saapui Ateenan kulmille.

Salamissa oli myös ateenalaisten liittolaisia. Sotatoimien jatkamisen tavasta oli erimielisyyttä. Ateenalaiset halusivat, että vastustajan laivasto kohdataan Ateenan kohdalla. Osa halusi kuitenkin vetäytyä ja pysäyttää Persian maavoimat Korinton kannaksella, joka yhdisti Peloponnesoksen mantereeseen. Kannaksen leveys on alle kymmenen kilometriä kapeimmalta kohdalta. Se olikin luonnollinen paikka pysäyttää vihollisen eteneminen Peloponnesokselle, jossa mm. Sparta sijaitsee.

Ateenan johtohahmo oli ovela Themistokles. Kun joukot olivat hajaantumaisillaan, Themistokles turvautui uskomattoman rohkeaan juoneen.

Kotisivu Piirustuksia, maalauksia, kolumneja.

Thermopylai ei ole sola

Euroopan puolella Xerxes eteni joukkoineen maalla ja merellä. Thermopylai ei häntä pidättänyt pitkään. Herodotos kirjoittaa Thermopylain solasta. Lieköhän kyseessä käännösvirhe? Olen käynyt paikalla ja sehän ei ole sola. Paikka oli noina aikoina kaistale maata meren ja vuoriston välissä. Siis kapeikko kuitenkin. Nykyään meri on paennut pinnanlaskun myötä. Vieressä on maantie, jonka varteen on pystytetty Leonidaan patsas.

Thermopylai tarkoittaa kuumaa porttia. Paikalla oli taisteltu ennenkin. Siellä on myös kuuma lähde. Siihenkö sana kuuma nimessä viittaa? Enpä tiedä. Vieraillessamme paikalla eräs poliisi opasti meille, että lähistöllä tietyssä suunnassa on jotakin mielenkiintoista. Sinne sitten. Siellä oli kuuma lähde. Oli myös kylpylä, joka oli ainakin tuolloin suljettu. Kuuma vesi oli johdettu virtaamaan kourua pitkin ja siitä se purkautui kivikkoiseen rinteentapaiseen. Paikka oli ollut aidattu, mutta aitaa oli kohdeltu kaltoin. Paikalla oli porukoita nauttimassa uima-asuisina lämpimästä vedestä.

Helleenien puolustuksen ydinjoukko Thermopylain taistelussa oli noin kolmensadan spartalaisten joukko kuninkaansa Leonidaan johdolla. Tai toisen kuninkaan, sillä spartalaisillahan oli sellaisia kaksi kappaletta. Uskonnollisista syistä muut spartalaiset eivät voineet osallistua tuona ajankohtana taisteluun. Miehet oli valikoitu siten, että kaikilla oli jo ainakin yksi lapsi. Määrän piti olla kolmesataa, mutta pari miestä poti silmäsairautta. Tarkoitus oli taistella viimeiseen mieheen ja niin siinä kävikin. Toinen silmäpotilas häpesi kohtaloaan niin että lopetti itsensä. Toinen kaatui seuraavana vuonna tastelussa, jota käytiin silloinkin Persian joukkoja vastaan.

Xerxes rankaisee merta

Persian suurkuninkaan Dareioksen joukot tunnetusti hävisivät kreikkalaisille Marathonissa. Noin kymmenen vuoden päästä hänen poikansa Xerxes lähti kostamaan tappiota valtavan, monikansallisen armeijan voimin ja samalla oli tarkoitus vallata koko Eurooppa - mitä sillä silloin tarkoitettiinkaan. Suuren armeijan piti päästä Aasiasta Euroopan puolelle, mikä tapahtuikin Hellespontoksen poikki nykyisestä Turkista nykyiseen Kreikkaan.

Tarkoitusta varten tehtiin kaksi siltaa, mutta myrsky tuhosi ne. Tästä sydämistyneenä Xerxes rankaisee Hellespontosta määräämällä sille kolmesataa ruoskaniskua. Lisäksi veteen upotettiin
kahlepari.

Kuitenkin kun uudelleen järjestelyt oli tehty ja ylitys oli käsillä, Xerxes valaa juomauhrin veteen ja rukoilee aurinkoa. Sitten hän heitti Hellespontokseen maljan, kultaisen sekoitusastian ja persialaisen miekan. Sitä Herodotos ei pysty sanomaan, katuiko suurkuningas aiempaa ruoskarangaistusta ja yrittikö hyvitellä nyt merta.