Historiaa pitkin ...

Caesar

2006-11-05T05:49:00.000-08:00

Tässä on mies, joka ei laajoja esittelyjä tarvitse. Gaius Julius Caesar.

Otin tämän kuvan vanhassa Korintissa olevassa museossa. Jos tietäisin, että Caesar on poseerannut mallina tekijälle, voisin kehuskella nähneeni veistoksen, jonka tekijä on nähnyt Caesarin.

Muotokuva on selvästi yhdennäköinen Wikipedian Caesarin esittelysivuilla (linkki ylempänä) olevien patsaiden kanssa.

Kotisivu Kukkula

Mykenen vesilähde

2006-09-06T23:48:00.000-07:00

Tässä on kaksi kuvaa Mykenestä vastauksena Valokuvatorstain tämänviikkoiseen haasteeseen, jonka aiheena on uoma. Kuvassa oleva onkalo vie Mykenen elintärkeälle vesilähteelle. Otin kuvat kesäkuisella matkallamme Kreikkaan (kuvien aikamääritykset hiukan epätarkkoja mutta sinne päin).

Onkalossa näkyvän mustan aukon kohdalla on käännös vasempaan ja ulkoa tullut tulija ei näe yhtään mitään. En tunnistanut suojanarua tms. sellaista, mutta saattoihan siellä edessä sellainenkin olla, jos olisin lähtenyt haparoimaan. Portaat siitä ilmeisesti veivät alas päin. Muistaakseni lähde on lähtötasolta 18 metriä alas päin.

Mykene

2006-08-17T12:56:00.000-07:00

Myyttisen ajan Mykene. Sotaretki Troijaan, mistä Homeros (taitaa olla melkein myyttinen hahmo hänkin) kertoo Iliaassa. Kreikkalaisia johti Agamemnon, jonka valtakunta oli tässä osassa Peloponnesosta.

Kirjallisuuskysely

2006-08-08T12:19:00.000-07:00

Sanat vastaa kirjallisuusmeemiin ja haastaa viisi tagitettua osoitetta sekä koko bloginsa sivupalkin, jonka linkkeihin tällä blogillani on ilo kuulua. Otan siis haasteen vastaan. Ja sitten meemiin (käännökset by Sanat).

1. One book that changed your life - Kirja joka muutti elämäsi?

Mieleen tuli Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla. Luotaa syvältä suomalaista mentaliteettia ja 1900-luvun historiaa. Auttoi minua ymmärtämään syvemmin omaa sukuhistoriaani.

2. One book you've read more than once - Kirja jonka ole lukenut useammin kuin kerran?

En saa mieleeni. Täytyy palata tähän kysymykseen.

3. One book you'd want on a desert island - Kirja jonka ottaisit mukaan autiolle saarelle?

Raamattu. Kun vietin sapattivuodestani yli puoli vuotta Kreikassa, minulla oli mm. Raamattu mukanani. Yksi vahva peruste on jo se, että siinä on pienessä koossa paljon luettavaa.

4. One book that made you giddy - Kirja joka teki sinut hilpeäksi, kevytmieliseksi, huikentelevaiseksi.

Taidan olla niin vakava tyyppi, etten tule tällaisia lukeneeksi. Aloitin äskettäin Nopolan pakinoita, joiden ajattelin olevan jotakin tämän tyyppistä mutta ei ollutkaan. Jäi kesken.

5. One book that wracked you with sobs - Kirja joka sai sinut sortumaan nyyhkytyksiin?

Voin kyllä vaikuttua kirjoista mutta en tällä tavoin.

6. One book that you wish had been written - Kirja jonka toivoisin kirjoitetun?

Perusteellinen kuvaus suomalaisheimojen kohtaloista ennen vuotta 1000 jKr. Pieter Brueghel vanhemman muistelmat. Karjalaisen isoisoisäni Antti Kukon muistelmat. Lisäksi toivoisin löytyvän vaikkapa kopiot kymmenestä keskeisimmästä teoksesta, jotka hävisivät historiankirjoituksen ulottumattomiin muinaisen Aleksandrian kirjastopalon vuoksi.

7. One book that you wish newer been written - Kirja jota et toivoisi kirjoitetun?

Dan Brown: Da Vincin koodi.

8. One book that you're currently reading - Kirja jota parhaillaan luet?

Henry Rankin Poore: Composition in Art. Benvenuto Cellini: Omaelämäkerta. Cellini oli italialainen renesanssin ajan taiteilija, jonka elämä oli seikkailurikas. Nuo tiedot lähinnä takakannesta. Olen vasta alussa. Liekö tästä vastaus 4. kysymykseen?

9. One book you've been meanint to read - Kirja jonka aiot lukea?

The Complete Illustrated Works of William Shakespeare on odottanut hyllyssä jo muutaman vuoden.

10. Now tag five bloggers - Haasta viisi bloggaajaa

Poimin viisi Blogilistan suosikeistani:

Blogisisko 2
Sukututkimus
Tempus omnia revelat
Photosoppaaja/Photoshopper
Historian siipien havinat

Pnyks

2006-07-18T12:22:00.000-07:00

Ateenassa ollessamme lähdin kerran katsomaan Pnyksiä ja löysinkin sinne. Pnyks on paikka, jossa Ateenan kansankokouksia pidettiin sen jälkeen kuin niitä oli pidetty Agoralla ja ennen kuin niitä alettiin pitää Dionysios-teatterissa Akropoliksen juurella. Aukio näyttää kallioon louhitulta. Reunaan on jätetty puhujakoroke, jolta Themistokles varmaan puhui Ateenan kansalaisille tällä paikalla Salamiin taistelun vuonna 480 eKr. Sitä ihmettelen miten puhujan ääni on kantanut tällaisissa kokouksissa, joissa kuulijoita oli tuhansittain. Eikö ole upea maisema Akropoliille?

"Sokrateen vankila"

2006-06-13T11:58:00.000-07:00

Palasimme aamulla Ateenasta, jossa olimme noin viikon matkalla. Ateenan ulkopuolellakin retkeilimme. Tällä kertaa pääsimme näkemään Mykenenkin kunnolla. Olen pari kertaa käynyt museoalueen ulkopuolella sellaiseen aikaan kun se ei ole ollut avoinna.

Hotellimme (Akropolis View) sijaitsee loistavalla paikalla noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä Akropolista.

Kävellessäni Akropoliin läheisillä kukkuloilla, tulin paikkaan, jossa on luola ( tai oikeastaan luolia ), jossa tradition mukaan Sokrates olisi ollut pidätettynä ennen kuin hänen piti juoda myrkkymalja. Paikka lienee kuitenkin ollut jokin muu vaikka paikalla olevassa kyltissä lukeekin "Sokrates' prison".

Maailmansodan aikana luolissa on säilytetty Ateenan aarteita.

Themistokleen kohtalo

2006-04-21T02:59:00.000-07:00

Mardonios jäi joukkoineen Hellaaseen. Seuraavanana vuonna (479 eKr.) käytiin suuri taistelu Plataiain alueella. Se päättyi persialaisten tappioon. Mardonios itsekin kaatui. Nyt pääsivät helleenit rauhaan persialaisista.

Mainen maine on vaihtelevainen. Sen sai Themistokleskin kokea. Hänet tuomittiin myöhemmin maanpakoon ja hän päätyi lopulta Persian hovin turviin. Xerxes ei ollut enää silloin elossa. Themistokles opetteli Persian kielen ja sai hallinnollisen tehtävän Magnesiassa, joka sijaitsee nykyisessä Turkissa. Siellä hänen elämänsä päättyi.

Kotisivu: maalauksia, piirustuksia ..

Xerxes tahtoo kotiin

2006-04-20T05:39:00.000-07:00

Salamin taistelussa attikalaiset ja ilmeisesti myös korinttilaiset olivat niskan päällä salmessa viholliseen nähden ja jos ja kun vihollisen laivoja pääsi pakoon salmesta etelään päin, vastassa olivat aiginalaiset alukset.

Suurkunigas Xerxes oli huolissaan Hellespontoksessa olevasta sillasta, joka siis oli laivoista koottu. Mardonios neuvoi häntä palaamaan Persiaan ja tarjoutui itse jatkamaan sotaa Hellaassa kolmensadantuhannen miehen voimin. Suurkuningas halusi vielä kuulla Artmesian kannan aiheesta.

Kreikkalaisia oli muuten niin ärsyttänyt se, että nainen oli heidän vastustajanaan, että Artemisian vangitsemisesta elävänä oli luvattu erityinen palkkio. Ei häntä kuitenkaan kiinni saatu. Artemisian neuvo Xerxeelle oli saman suuntainen kuin Mardonioksen. Hän tulkitsi taitavasti käsillä olevia mahdollisuuksia suurkuninkaan maineen näkökulmasta.

Lähdettiin siis liikkeelle Attikan ympäri kohti Hellespontosta. Kun helleenit huomasivat tapahtuneen, he lähtivät takaa-ajoon. Androksessa ei vihollista oltu vielä saatu näköpiiriin.

Themistokleen mielestä olisi pitänyt purjehtia Hellespontokseen tuhoamaan sillat ( niitä taisi olla kaksi kappaletta ) . Tuntuu että älykkään ja juonikkaan Themistokleen arviointikyky taisi tässä pettää. Hänelle nimittäin todettiin hyvin järkevästi, että jos suurkuningas jäisi Euroopan puolelle Hellespontosta, hän valtaisi koko Euroopan. Hän ei voisi jäädä paikalleen joukkoineen, sillä silloin hän tuhoutuisi. Tämä järkevä näkökanta voitti.

Salamiin meritaistelu päättyi siis helleenien voittoon.

Siihenkö sota päättyi? Mikä oli Themistokleen kohtalo?

Harhautus vai erehdys?

2006-04-01T07:48:00.001-08:00

Helleenit eivät tahtoneet uskoa, kun heille tuotiin sana Persian laivaston toimista. Themistokles sai kuitenkin puhuttua heidät taisteluun, joka tapahtuisi Salamiin saaren ja mantereen välisessä varsin kapeassa salmessa. Tätä paikkaa Themistokles oli toivonutkin, sillä siinä persialaiset laivat eivät hyötyisi paremmasta ketteryydestään niin kuin avoimemmilla vesillä.

Laivoissa oli vahvistettu alhaalle sijoitettu puskuri keulassa. Taistelutilanteessa ei käytetty purjetta vaan vauhti lähti soutajien lihaksista. Hyokkäykset toteutettiin siten, että ajettiin vauhdilla vihollisaluksen kylkeen ja pyrittiin näin upottamaan se. Myös siten saatettiin hyökätä, että soudettiin viistämällä vihollisen kylkeen ja juuri ennen kohtaamista vedettiin ao. puolen airot sisään. Tarkoituksena oli näin riisua vihollinen kohtauspuolen airoista.

Mutta se Artemisian erikoinen veto. Eräs attikalainen laiva jahtasi Artemisian johtamaa alusta. Mitä teki Artemisia? Hänen aluksensa iski laivaan, jossa oli kalyndalaisten kuningas Damasithymos. Sitähän sota on, mutta tässä tapauksessa iskun kohde kuului oman puolen joukkoihin. Siitä Herodotoksella ei ole tietoa, oliko teko tahallinen.

Artemisia hyötyi kuitenkin tapahtuneesta kahdella tavalla. Ensinnäkin takaa-ajaneen laivan päällikkö luuli Artemisian laivaa helleeniläiseksi tai ajatteli sen vaihtaneen puolta ja jätti sen rauhaan. Lisäksi taistelua seurannut suurkuningas Xerxes luuli Artemisian upottaneen vihollisaluksen. Uponneesta aluksesta ei kukaan jäänyt henkiin kertomaan asian oikeaa laitaa. Xerxeen kerrotaan sanoneen: "Minun mieheni ovat tulleet naisiksi ja naiseni miehiksi."

Mutta miten ratkesi taistelu?

Kuningatar Artemisia merisodassa

2006-04-01T07:48:00.000-08:00

Nainenkin sotaa johtamassa

2006-03-27T09:40:00.000-08:00

Xerxes laittoi vävynsä ja sotapäällikkönsä Mardonioksen kysymään joukkojensa johtajilta mielipidettä siitä, että aloitetaanko meritaistelu. Melkein kaikki olivat sen kannalla. Yksi rohkeni ollat toista mieltä. Hän oli muuten nainen - Halikarnoksen Artemisia, kuningatar. Tällainenkin asema oli mahdollinen naiselle noina maskuliinisina aikoina. Tavallista se ei todellakaan ollut.

Artemisian mielestä homma taisi olla jo melkein hoidettu. Ateena oli jo suurkuninkaan hallussa. Hän katsoi, että vastustaja joutuu hajautumaan joka tapauksessa Salamiista muonavarojen puutteen vuoksi ja että peloponnesolaiset tulevat peräytymään maajoukkojen edellä. Pikaisessa meritaistelussa puolestaan olisi häviöriski ja se tuhoasi maajoukotkin.

Artemisian lausunto miellytti Xerxestä, mutta hän päätti toimia enemmistön kannan mukaisesti ja aikoi myös itse seurata taistelua.

Mutta se Themistokleen juoni. Hän lähetti orjansa Sikinnoksen sanomaan vihollisleiriin, että viholliset eivät ole yksimielisiä ja miettivät pakoa. Hänen piti myös sanoa, että ateenalaisten ylipäällikkö muiden tietämättä toivoo vihollisen voittavan. Sikinnos toimi näin ja palasi.

Persialainen laivasto alkoi jo yön aikana levittäytyä Salamiissa olevaa vihollista vastaan. Taistelu tästä oli tuleva. Olen nähnyt Ateenan kartassa merkinnän, joka tuntuisi viittaavan suurkuninkaaseen. Se on Salamiin ja mantereen välisen salmen lähettyvillä. Lieköhän siinä paikka, josta Xerxes tosiaan seurasi taistelua istuimeltaan kuin aitiopaikalta?

Artemisia tulee muuten näyttelemään lähestyvässä rytäkässä hyvin erikoisen roolin.

Ateenan kaupungin tuho

2006-03-18T09:16:00.000-08:00

Thermopylai ei siis pysäyttänyt persialaisjoukkoja. Mitä tekivät ateenalaiset?

He evakuoivat kaupungin lähes täydellisesti. Väki siirrettiin lähellä Ateenaa olevaan Salamin saareen, kauempana olevaan Aiginaan (pienen puoleinen saarivaltio) ja taidettiin heitä viedä muuallekin. Persialaiset marssivat Ateenaan ja tuhosivat sen. Akropolille oli jäänyt pieni joukko, joka puolustautui kukkulalla. Persialaiset kuitenkin pääsivät Akropolille ja puolustajille kävi huonosti. Persian laivasto kiersi Attikan ympäri ja saapui Ateenan kulmille.

Salamissa oli myös ateenalaisten liittolaisia. Sotatoimien jatkamisen tavasta oli erimielisyyttä. Ateenalaiset halusivat, että vastustajan laivasto kohdataan Ateenan kohdalla. Osa halusi kuitenkin vetäytyä ja pysäyttää Persian maavoimat Korinton kannaksella, joka yhdisti Peloponnesoksen mantereeseen. Kannaksen leveys on alle kymmenen kilometriä kapeimmalta kohdalta. Se olikin luonnollinen paikka pysäyttää vihollisen eteneminen Peloponnesokselle, jossa mm. Sparta sijaitsee.

Ateenan johtohahmo oli ovela Themistokles. Kun joukot olivat hajaantumaisillaan, Themistokles turvautui uskomattoman rohkeaan juoneen.

Kotisivu Piirustuksia, maalauksia, kolumneja.

Thermopylai ei ole sola

2006-03-12T00:46:00.000-08:00

Euroopan puolella Xerxes eteni joukkoineen maalla ja merellä. Thermopylai ei häntä pidättänyt pitkään. Herodotos kirjoittaa Thermopylain solasta. Lieköhän kyseessä käännösvirhe? Olen käynyt paikalla ja sehän ei ole sola. Paikka oli noina aikoina kaistale maata meren ja vuoriston välissä. Siis kapeikko kuitenkin. Nykyään meri on paennut pinnanlaskun myötä. Vieressä on maantie, jonka varteen on pystytetty Leonidaan patsas.

Thermopylai tarkoittaa kuumaa porttia. Paikalla oli taisteltu ennenkin. Siellä on myös kuuma lähde. Siihenkö sana kuuma nimessä viittaa? Enpä tiedä. Vieraillessamme paikalla eräs poliisi opasti meille, että lähistöllä tietyssä suunnassa on jotakin mielenkiintoista. Sinne sitten. Siellä oli kuuma lähde. Oli myös kylpylä, joka oli ainakin tuolloin suljettu. Kuuma vesi oli johdettu virtaamaan kourua pitkin ja siitä se purkautui kivikkoiseen rinteentapaiseen. Paikka oli ollut aidattu, mutta aitaa oli kohdeltu kaltoin. Paikalla oli porukoita nauttimassa uima-asuisina lämpimästä vedestä.

Helleenien puolustuksen ydinjoukko Thermopylain taistelussa oli noin kolmensadan spartalaisten joukko kuninkaansa Leonidaan johdolla. Tai toisen kuninkaan, sillä spartalaisillahan oli sellaisia kaksi kappaletta. Uskonnollisista syistä muut spartalaiset eivät voineet osallistua tuona ajankohtana taisteluun. Miehet oli valikoitu siten, että kaikilla oli jo ainakin yksi lapsi. Määrän piti olla kolmesataa, mutta pari miestä poti silmäsairautta. Tarkoitus oli taistella viimeiseen mieheen ja niin siinä kävikin. Toinen silmäpotilas häpesi kohtaloaan niin että lopetti itsensä. Toinen kaatui seuraavana vuonna tastelussa, jota käytiin silloinkin Persian joukkoja vastaan.

Xerxes rankaisee merta

2006-03-05T12:34:00.000-08:00

Persian suurkuninkaan Dareioksen joukot tunnetusti hävisivät kreikkalaisille Marathonissa. Noin kymmenen vuoden päästä hänen poikansa Xerxes lähti kostamaan tappiota valtavan, monikansallisen armeijan voimin ja samalla oli tarkoitus vallata koko Eurooppa - mitä sillä silloin tarkoitettiinkaan. Suuren armeijan piti päästä Aasiasta Euroopan puolelle, mikä tapahtuikin Hellespontoksen poikki nykyisestä Turkista nykyiseen Kreikkaan.

Tarkoitusta varten tehtiin kaksi siltaa, mutta myrsky tuhosi ne. Tästä sydämistyneenä Xerxes rankaisee Hellespontosta määräämällä sille kolmesataa ruoskaniskua. Lisäksi veteen upotettiin
kahlepari.

Kuitenkin kun uudelleen järjestelyt oli tehty ja ylitys oli käsillä, Xerxes valaa juomauhrin veteen ja rukoilee aurinkoa. Sitten hän heitti Hellespontokseen maljan, kultaisen sekoitusastian ja persialaisen miekan. Sitä Herodotos ei pysty sanomaan, katuiko suurkuningas aiempaa ruoskarangaistusta ja yrittikö hyvitellä nyt merta.

Miksi Spartassa oli kaksi kuningasta?

2006-02-26T12:16:00.000-08:00

Spartalla oli muista kreikkalaisvaltioista poiketen kaksi kuningasta.

Herodotos kertoo tähän syyn, jonka todenperäisyyttä hän tosin tuntuu epäilevän. Kuninkuus oli perinnöllistä. Kerran syntyi kuitenkin kaksoset ja lain mukaan vanhemmasta pojasta piti tulla kuningas. Ei tiedetty kumpi on vanhempi ja lasten äitikin väitti, ettei erottanut poikia toisistaan. Hän näet toivoi molemmista kuninkaita. Siispä ajan tavan mukaan neuvoa kysymään Delfoin Pythialta.

Pythia neuvoo pitämään molempia kuninkaina mutta kunnioittamaan enemmän vanhempaa. Yhä oli kuitenkin ratkaisematta, kumpi on vanhempi. Eräs messenialainen neuvoo seuraamaan, kumpaa äiti ruokki ja pesi ensin. Näin tehtiin. Vanhemman nimeksi annettiin Eyrysthenes ja nuoremman Prokles. Eyrystheneestä polveutuvaa kuningasta jälkeen päin sitten tavallaan kunnioitettiin enemmän.

Keisari gladiaattorina

2006-02-19T05:44:00.000-08:00

Antiikin roomalaisten hirvittävän huvituksen, sirkuksen, gladiaattoritaistelut juontuivat etruskien hautajaisseremonioista. Eräät etruskiveljekset näet päättivät uhrata isänsä haamulle järjestämällä kolmen orjaparin gladiaattoritaistelun. Roomalaisilla tapaan ei enää liittynyt uskonnollisuutta.

Yksi Rooman keisareista Commodus innostui niin gladiaattoritaisteluista, että otti itsekin niihin osaa taistellen areenalla. Tämä erikoinen hahmo halusi samastua Herculekseen.

(Nathaniel Harris)

Kotisivu Piirustuksia, maalauksia, kolumneja.

Konstantinus Suuri Yorkissa

2006-02-05T08:03:00.000-08:00

Vierailimme vaimoni kanssa Yorkin kaupungissa vuonna 2001. Tutustuimme valtavaan Yorkin katedraaliin ja kaupungissa olevaan viikinkimuseoon. Kaupunkiahan ovat aikanaan asuttaneet skandinaavisperäiset asukkaat ja sen nimi oli silloin Jorvik. Siitähän York on sitten muotoutunut.

Näimme kaupungissa myös Konstantinus Suuren patsaan. No miksi tällainen paikassa, joka oli tuolloin Rooman valtakunnan periferiaa? Nathaniel Harris ("Antiikin Rooma") kertoo, Konstantinuksen olleen Rooman valtakunnan läntistä osaa hallinneen Constantous I Chloruksen kanssa torjumassa villien heimojen hyökkäystä pohjoisesta (Roomahan ei saanut karkeasti nykyistä Skotlantia vastaavaa aluetta koskaan valtansa alle). Yorkissa isä kuitenkin yllättäen kuoli ja sotilaat huusivat pojan keisariksi.

Paikka ei tietenkään ollut tuolloin vielä York eikä Jorvik vaan Eburacum (Wikipedia).

Skotlanti on Skotlanti mutta ...

2006-01-28T01:39:00.000-08:00

Siellähän se Skotlanti on, Englannin pohjoispuolella, mutta alunperin Scotia (scot-land) oli nimitys, joka tarkoitti Irlantia. Sana on peräisin iirinkielisestä sanasta, joka tarkoittaa ryöstelyä. Irlannista skotit seilasivat suuremman saaren länsiosiin ryöstelemään. Pohjoisessa asui piktejä, joden kanssa skotit sotivat maa-alueista. Näistä alueista syntyi sitten Skotlannin kuningaskunta.
(Simon James)

Kotisivu http://www.kukkula.net Maalauksia, piirustuksia, kolumneja.

Pariiseja myös Britanniassa

2006-01-22T11:29:00.000-08:00

Brittein saarilla asui pääsääntöisesti kelttejä ennen kuin roomalaiset ym. saapuivat. Mielenkiintoista että Itä-Yorkshiressä asui pariiseja, jonka nimisestä heimosta jo mainitsinkin Pariisin kaupungin yhteydessä. (Simon James)

Kotisivu http://www.kukkula.net

Böömistä ja äksistä

2006-01-20T13:54:00.000-08:00

Böömikin on saanut nimensä kelteistä. Siellä on asunut kelttiheimo boijet.

Asterix-sarjakuvan henkilönimet näyttävät muistuttavan alkuperäisiä kuten Orgetorixiä ja Dumnorixiä. Alkupäät sitten taitavat usein tulla mistä tulevat (esim. Aladobix).

Pariisin nimen alkuperä

2006-01-16T02:05:00.000-08:00

Pariisi on saanut nimensä kelttiheimosta, jonka jäseniä kutsuttiin pariiseiksi. (Simon James) Gallialaista alkuperää siis.

Kotosivu http://www.kukkula.net Piirustuksia, maalauksia, kolumneja

Akvavitixin mistelit

2006-01-15T00:04:00.000-08:00

Asterix-sarjakuvassa seikkailee muiden hahmojen joukossa tietäjä Akvavitix. Hän kerää mistelinoksia taikajuomaansa varten.

Sarjakuvaan saatu idea juontaa luullakseni Pliniukselta, joka kuvaa mistelin keruuta tammista. Keltit toteuttivat rituaalejaan lehdoissa ja sana "druidikin" juontaa tammesta. (James)

Provinssia

2006-01-14T02:09:00.000-08:00

"Provence". Eikö kuulosta hienolta nimeltä? Nimi tarkoittaa provinssia. Sellaista aluetta se oli roomalaisten näkökulmasta.

Skottien ruudut juontavat kaukaa

2006-01-13T03:02:00.000-08:00

Aiemmin kerroin, että skottilainen kiltti on aika uusi keksintö. Toisin on kuitenkin tunnettujen tartan -kankaiden tilanne. Ruutukuvio on hyvin vanha aihe kelttien kankaissa.

Kelttien harittava tukka

2006-01-11T23:44:00.000-08:00

Simon James kertoo, että joillakin kelttimiehillä oli tapana pestä tukkansa kalkkivedellä jolloin saatiin sojottava kampaus. Olisikohan kuo0levan gallialalisen tai galatalaisen patsaan tukan haritus tästä johtuva? Oheisessa kuvassa taitaa olla kipsikopio. Kelteillä on myös ollut punatukkaisuuttta. Voihan sellainenkin olla harjasmaista.

Linkki kuvaan:
http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.helsinki.fi/taitu/taidehistoria/kokoelmat/Kipsit/Thumb/kips057.gif&imgrefurl=http://www.helsinki.fi/taitu/taidehistoria/kokoelmat/kipskuv_a.htm&amp;h=80&w=80&sz=4&tbnid=jY2-fa56AnUJ:&amp;tbnh=70&tbnw=70&hl=fi&start=1&prev=/images%3Fq%3Dkuoleva%2Bgallialainen%26svnum%3D10%26hl%3Dfi%26lr%3D%26sa%3DG