Historiaa pitkin ...

Napoleon

2010-11-23T05:01:00.000-08:00

Napoleon oli kova jätkä.

Caesar

2006-11-05T05:49:00.000-08:00

Tässä on mies, joka ei laajoja esittelyjä tarvitse. Gaius Julius Caesar.

Otin tämän kuvan vanhassa Korintissa olevassa museossa. Jos tietäisin, että Caesar on poseerannut mallina tekijälle, voisin kehuskella nähneeni veistoksen, jonka tekijä on nähnyt Caesarin.

Muotokuva on selvästi yhdennäköinen Wikipedian Caesarin esittelysivuilla (linkki ylempänä) olevien patsaiden kanssa.

Kotisivu Kukkula

Mykenen vesilähde

2006-09-06T23:48:00.000-07:00

Tässä on kaksi kuvaa Mykenestä vastauksena Valokuvatorstain tämänviikkoiseen haasteeseen, jonka aiheena on uoma. Kuvassa oleva onkalo vie Mykenen elintärkeälle vesilähteelle. Otin kuvat kesäkuisella matkallamme Kreikkaan (kuvien aikamääritykset hiukan epätarkkoja mutta sinne päin).

Onkalossa näkyvän mustan aukon kohdalla on käännös vasempaan ja ulkoa tullut tulija ei näe yhtään mitään. En tunnistanut suojanarua tms. sellaista, mutta saattoihan siellä edessä sellainenkin olla, jos olisin lähtenyt haparoimaan. Portaat siitä ilmeisesti veivät alas päin. Muistaakseni lähde on lähtötasolta 18 metriä alas päin.

Mykene

2006-08-17T12:56:00.000-07:00

Myyttisen ajan Mykene. Sotaretki Troijaan, mistä Homeros (taitaa olla melkein myyttinen hahmo hänkin) kertoo Iliaassa. Kreikkalaisia johti Agamemnon, jonka valtakunta oli tässä osassa Peloponnesosta.

Kirjallisuuskysely

2006-08-08T12:19:00.000-07:00

Sanat vastaa kirjallisuusmeemiin ja haastaa viisi tagitettua osoitetta sekä koko bloginsa sivupalkin, jonka linkkeihin tällä blogillani on ilo kuulua. Otan siis haasteen vastaan. Ja sitten meemiin (käännökset by Sanat).

1. One book that changed your life - Kirja joka muutti elämäsi?

Mieleen tuli Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla. Luotaa syvältä suomalaista mentaliteettia ja 1900-luvun historiaa. Auttoi minua ymmärtämään syvemmin omaa sukuhistoriaani.

2. One book you've read more than once - Kirja jonka ole lukenut useammin kuin kerran?

En saa mieleeni. Täytyy palata tähän kysymykseen.

3. One book you'd want on a desert island - Kirja jonka ottaisit mukaan autiolle saarelle?

Raamattu. Kun vietin sapattivuodestani yli puoli vuotta Kreikassa, minulla oli mm. Raamattu mukanani. Yksi vahva peruste on jo se, että siinä on pienessä koossa paljon luettavaa.

4. One book that made you giddy - Kirja joka teki sinut hilpeäksi, kevytmieliseksi, huikentelevaiseksi.

Taidan olla niin vakava tyyppi, etten tule tällaisia lukeneeksi. Aloitin äskettäin Nopolan pakinoita, joiden ajattelin olevan jotakin tämän tyyppistä mutta ei ollutkaan. Jäi kesken.

5. One book that wracked you with sobs - Kirja joka sai sinut sortumaan nyyhkytyksiin?

Voin kyllä vaikuttua kirjoista mutta en tällä tavoin.

6. One book that you wish had been written - Kirja jonka toivoisin kirjoitetun?

Perusteellinen kuvaus suomalaisheimojen kohtaloista ennen vuotta 1000 jKr. Pieter Brueghel vanhemman muistelmat. Karjalaisen isoisoisäni Antti Kukon muistelmat. Lisäksi toivoisin löytyvän vaikkapa kopiot kymmenestä keskeisimmästä teoksesta, jotka hävisivät historiankirjoituksen ulottumattomiin muinaisen Aleksandrian kirjastopalon vuoksi.

7. One book that you wish newer been written - Kirja jota et toivoisi kirjoitetun?

Dan Brown: Da Vincin koodi.

8. One book that you're currently reading - Kirja jota parhaillaan luet?

Henry Rankin Poore: Composition in Art. Benvenuto Cellini: Omaelämäkerta. Cellini oli italialainen renesanssin ajan taiteilija, jonka elämä oli seikkailurikas. Nuo tiedot lähinnä takakannesta. Olen vasta alussa. Liekö tästä vastaus 4. kysymykseen?

9. One book you've been meanint to read - Kirja jonka aiot lukea?

The Complete Illustrated Works of William Shakespeare on odottanut hyllyssä jo muutaman vuoden.

10. Now tag five bloggers - Haasta viisi bloggaajaa

Poimin viisi Blogilistan suosikeistani:

Blogisisko 2
Sukututkimus
Tempus omnia revelat
Photosoppaaja/Photoshopper
Historian siipien havinat

Pnyks

2006-07-18T12:22:00.000-07:00

Ateenassa ollessamme lähdin kerran katsomaan Pnyksiä ja löysinkin sinne. Pnyks on paikka, jossa Ateenan kansankokouksia pidettiin sen jälkeen kuin niitä oli pidetty Agoralla ja ennen kuin niitä alettiin pitää Dionysios-teatterissa Akropoliksen juurella. Aukio näyttää kallioon louhitulta. Reunaan on jätetty puhujakoroke, jolta Themistokles varmaan puhui Ateenan kansalaisille tällä paikalla Salamiin taistelun vuonna 480 eKr. Sitä ihmettelen miten puhujan ääni on kantanut tällaisissa kokouksissa, joissa kuulijoita oli tuhansittain. Eikö ole upea maisema Akropoliille?

"Sokrateen vankila"

2006-06-13T11:58:00.000-07:00

Palasimme aamulla Ateenasta, jossa olimme noin viikon matkalla. Ateenan ulkopuolellakin retkeilimme. Tällä kertaa pääsimme näkemään Mykenenkin kunnolla. Olen pari kertaa käynyt museoalueen ulkopuolella sellaiseen aikaan kun se ei ole ollut avoinna.

Hotellimme (Akropolis View) sijaitsee loistavalla paikalla noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä Akropolista.

Kävellessäni Akropoliin läheisillä kukkuloilla, tulin paikkaan, jossa on luola ( tai oikeastaan luolia ), jossa tradition mukaan Sokrates olisi ollut pidätettynä ennen kuin hänen piti juoda myrkkymalja. Paikka lienee kuitenkin ollut jokin muu vaikka paikalla olevassa kyltissä lukeekin "Sokrates' prison".

Maailmansodan aikana luolissa on säilytetty Ateenan aarteita.

Themistokleen kohtalo

2006-04-21T02:59:00.000-07:00

Mardonios jäi joukkoineen Hellaaseen. Seuraavanana vuonna (479 eKr.) käytiin suuri taistelu Plataiain alueella. Se päättyi persialaisten tappioon. Mardonios itsekin kaatui. Nyt pääsivät helleenit rauhaan persialaisista.

Mainen maine on vaihtelevainen. Sen sai Themistokleskin kokea. Hänet tuomittiin myöhemmin maanpakoon ja hän päätyi lopulta Persian hovin turviin. Xerxes ei ollut enää silloin elossa. Themistokles opetteli Persian kielen ja sai hallinnollisen tehtävän Magnesiassa, joka sijaitsee nykyisessä Turkissa. Siellä hänen elämänsä päättyi.

Kotisivu: maalauksia, piirustuksia ..

Xerxes tahtoo kotiin

2006-04-20T05:39:00.000-07:00

Salamin taistelussa attikalaiset ja ilmeisesti myös korinttilaiset olivat niskan päällä salmessa viholliseen nähden ja jos ja kun vihollisen laivoja pääsi pakoon salmesta etelään päin, vastassa olivat aiginalaiset alukset.

Suurkunigas Xerxes oli huolissaan Hellespontoksessa olevasta sillasta, joka siis oli laivoista koottu. Mardonios neuvoi häntä palaamaan Persiaan ja tarjoutui itse jatkamaan sotaa Hellaassa kolmensadantuhannen miehen voimin. Suurkuningas halusi vielä kuulla Artmesian kannan aiheesta.

Kreikkalaisia oli muuten niin ärsyttänyt se, että nainen oli heidän vastustajanaan, että Artemisian vangitsemisesta elävänä oli luvattu erityinen palkkio. Ei häntä kuitenkaan kiinni saatu. Artemisian neuvo Xerxeelle oli saman suuntainen kuin Mardonioksen. Hän tulkitsi taitavasti käsillä olevia mahdollisuuksia suurkuninkaan maineen näkökulmasta.

Lähdettiin siis liikkeelle Attikan ympäri kohti Hellespontosta. Kun helleenit huomasivat tapahtuneen, he lähtivät takaa-ajoon. Androksessa ei vihollista oltu vielä saatu näköpiiriin.

Themistokleen mielestä olisi pitänyt purjehtia Hellespontokseen tuhoamaan sillat ( niitä taisi olla kaksi kappaletta ) . Tuntuu että älykkään ja juonikkaan Themistokleen arviointikyky taisi tässä pettää. Hänelle nimittäin todettiin hyvin järkevästi, että jos suurkuningas jäisi Euroopan puolelle Hellespontosta, hän valtaisi koko Euroopan. Hän ei voisi jäädä paikalleen joukkoineen, sillä silloin hän tuhoutuisi. Tämä järkevä näkökanta voitti.

Salamiin meritaistelu päättyi siis helleenien voittoon.

Siihenkö sota päättyi? Mikä oli Themistokleen kohtalo?

Harhautus vai erehdys?

2006-04-01T07:48:00.001-08:00

Helleenit eivät tahtoneet uskoa, kun heille tuotiin sana Persian laivaston toimista. Themistokles sai kuitenkin puhuttua heidät taisteluun, joka tapahtuisi Salamiin saaren ja mantereen välisessä varsin kapeassa salmessa. Tätä paikkaa Themistokles oli toivonutkin, sillä siinä persialaiset laivat eivät hyötyisi paremmasta ketteryydestään niin kuin avoimemmilla vesillä.

Laivoissa oli vahvistettu alhaalle sijoitettu puskuri keulassa. Taistelutilanteessa ei käytetty purjetta vaan vauhti lähti soutajien lihaksista. Hyokkäykset toteutettiin siten, että ajettiin vauhdilla vihollisaluksen kylkeen ja pyrittiin näin upottamaan se. Myös siten saatettiin hyökätä, että soudettiin viistämällä vihollisen kylkeen ja juuri ennen kohtaamista vedettiin ao. puolen airot sisään. Tarkoituksena oli näin riisua vihollinen kohtauspuolen airoista.

Mutta se Artemisian erikoinen veto. Eräs attikalainen laiva jahtasi Artemisian johtamaa alusta. Mitä teki Artemisia? Hänen aluksensa iski laivaan, jossa oli kalyndalaisten kuningas Damasithymos. Sitähän sota on, mutta tässä tapauksessa iskun kohde kuului oman puolen joukkoihin. Siitä Herodotoksella ei ole tietoa, oliko teko tahallinen.

Artemisia hyötyi kuitenkin tapahtuneesta kahdella tavalla. Ensinnäkin takaa-ajaneen laivan päällikkö luuli Artemisian laivaa helleeniläiseksi tai ajatteli sen vaihtaneen puolta ja jätti sen rauhaan. Lisäksi taistelua seurannut suurkuningas Xerxes luuli Artemisian upottaneen vihollisaluksen. Uponneesta aluksesta ei kukaan jäänyt henkiin kertomaan asian oikeaa laitaa. Xerxeen kerrotaan sanoneen: "Minun mieheni ovat tulleet naisiksi ja naiseni miehiksi."

Mutta miten ratkesi taistelu?

Kuningatar Artemisia merisodassa

2006-04-01T07:48:00.000-08:00

Nainenkin sotaa johtamassa

2006-03-27T09:40:00.000-08:00

Xerxes laittoi vävynsä ja sotapäällikkönsä Mardonioksen kysymään joukkojensa johtajilta mielipidettä siitä, että aloitetaanko meritaistelu. Melkein kaikki olivat sen kannalla. Yksi rohkeni ollat toista mieltä. Hän oli muuten nainen - Halikarnoksen Artemisia, kuningatar. Tällainenkin asema oli mahdollinen naiselle noina maskuliinisina aikoina. Tavallista se ei todellakaan ollut.

Artemisian mielestä homma taisi olla jo melkein hoidettu. Ateena oli jo suurkuninkaan hallussa. Hän katsoi, että vastustaja joutuu hajautumaan joka tapauksessa Salamiista muonavarojen puutteen vuoksi ja että peloponnesolaiset tulevat peräytymään maajoukkojen edellä. Pikaisessa meritaistelussa puolestaan olisi häviöriski ja se tuhoasi maajoukotkin.

Artemisian lausunto miellytti Xerxestä, mutta hän päätti toimia enemmistön kannan mukaisesti ja aikoi myös itse seurata taistelua.

Mutta se Themistokleen juoni. Hän lähetti orjansa Sikinnoksen sanomaan vihollisleiriin, että viholliset eivät ole yksimielisiä ja miettivät pakoa. Hänen piti myös sanoa, että ateenalaisten ylipäällikkö muiden tietämättä toivoo vihollisen voittavan. Sikinnos toimi näin ja palasi.

Persialainen laivasto alkoi jo yön aikana levittäytyä Salamiissa olevaa vihollista vastaan. Taistelu tästä oli tuleva. Olen nähnyt Ateenan kartassa merkinnän, joka tuntuisi viittaavan suurkuninkaaseen. Se on Salamiin ja mantereen välisen salmen lähettyvillä. Lieköhän siinä paikka, josta Xerxes tosiaan seurasi taistelua istuimeltaan kuin aitiopaikalta?

Artemisia tulee muuten näyttelemään lähestyvässä rytäkässä hyvin erikoisen roolin.

Ateenan kaupungin tuho

2006-03-18T09:16:00.000-08:00

Thermopylai ei siis pysäyttänyt persialaisjoukkoja. Mitä tekivät ateenalaiset?

He evakuoivat kaupungin lähes täydellisesti. Väki siirrettiin lähellä Ateenaa olevaan Salamin saareen, kauempana olevaan Aiginaan (pienen puoleinen saarivaltio) ja taidettiin heitä viedä muuallekin. Persialaiset marssivat Ateenaan ja tuhosivat sen. Akropolille oli jäänyt pieni joukko, joka puolustautui kukkulalla. Persialaiset kuitenkin pääsivät Akropolille ja puolustajille kävi huonosti. Persian laivasto kiersi Attikan ympäri ja saapui Ateenan kulmille.

Salamissa oli myös ateenalaisten liittolaisia. Sotatoimien jatkamisen tavasta oli erimielisyyttä. Ateenalaiset halusivat, että vastustajan laivasto kohdataan Ateenan kohdalla. Osa halusi kuitenkin vetäytyä ja pysäyttää Persian maavoimat Korinton kannaksella, joka yhdisti Peloponnesoksen mantereeseen. Kannaksen leveys on alle kymmenen kilometriä kapeimmalta kohdalta. Se olikin luonnollinen paikka pysäyttää vihollisen eteneminen Peloponnesokselle, jossa mm. Sparta sijaitsee.

Ateenan johtohahmo oli ovela Themistokles. Kun joukot olivat hajaantumaisillaan, Themistokles turvautui uskomattoman rohkeaan juoneen.

Kotisivu Piirustuksia, maalauksia, kolumneja.

Thermopylai ei ole sola

2006-03-12T00:46:00.000-08:00

Euroopan puolella Xerxes eteni joukkoineen maalla ja merellä. Thermopylai ei häntä pidättänyt pitkään. Herodotos kirjoittaa Thermopylain solasta. Lieköhän kyseessä käännösvirhe? Olen käynyt paikalla ja sehän ei ole sola. Paikka oli noina aikoina kaistale maata meren ja vuoriston välissä. Siis kapeikko kuitenkin. Nykyään meri on paennut pinnanlaskun myötä. Vieressä on maantie, jonka varteen on pystytetty Leonidaan patsas.

Thermopylai tarkoittaa kuumaa porttia. Paikalla oli taisteltu ennenkin. Siellä on myös kuuma lähde. Siihenkö sana kuuma nimessä viittaa? Enpä tiedä. Vieraillessamme paikalla eräs poliisi opasti meille, että lähistöllä tietyssä suunnassa on jotakin mielenkiintoista. Sinne sitten. Siellä oli kuuma lähde. Oli myös kylpylä, joka oli ainakin tuolloin suljettu. Kuuma vesi oli johdettu virtaamaan kourua pitkin ja siitä se purkautui kivikkoiseen rinteentapaiseen. Paikka oli ollut aidattu, mutta aitaa oli kohdeltu kaltoin. Paikalla oli porukoita nauttimassa uima-asuisina lämpimästä vedestä.

Helleenien puolustuksen ydinjoukko Thermopylain taistelussa oli noin kolmensadan spartalaisten joukko kuninkaansa Leonidaan johdolla. Tai toisen kuninkaan, sillä spartalaisillahan oli sellaisia kaksi kappaletta. Uskonnollisista syistä muut spartalaiset eivät voineet osallistua tuona ajankohtana taisteluun. Miehet oli valikoitu siten, että kaikilla oli jo ainakin yksi lapsi. Määrän piti olla kolmesataa, mutta pari miestä poti silmäsairautta. Tarkoitus oli taistella viimeiseen mieheen ja niin siinä kävikin. Toinen silmäpotilas häpesi kohtaloaan niin että lopetti itsensä. Toinen kaatui seuraavana vuonna tastelussa, jota käytiin silloinkin Persian joukkoja vastaan.

Xerxes rankaisee merta

2006-03-05T12:34:00.000-08:00

Persian suurkuninkaan Dareioksen joukot tunnetusti hävisivät kreikkalaisille Marathonissa. Noin kymmenen vuoden päästä hänen poikansa Xerxes lähti kostamaan tappiota valtavan, monikansallisen armeijan voimin ja samalla oli tarkoitus vallata koko Eurooppa - mitä sillä silloin tarkoitettiinkaan. Suuren armeijan piti päästä Aasiasta Euroopan puolelle, mikä tapahtuikin Hellespontoksen poikki nykyisestä Turkista nykyiseen Kreikkaan.

Tarkoitusta varten tehtiin kaksi siltaa, mutta myrsky tuhosi ne. Tästä sydämistyneenä Xerxes rankaisee Hellespontosta määräämällä sille kolmesataa ruoskaniskua. Lisäksi veteen upotettiin
kahlepari.

Kuitenkin kun uudelleen järjestelyt oli tehty ja ylitys oli käsillä, Xerxes valaa juomauhrin veteen ja rukoilee aurinkoa. Sitten hän heitti Hellespontokseen maljan, kultaisen sekoitusastian ja persialaisen miekan. Sitä Herodotos ei pysty sanomaan, katuiko suurkuningas aiempaa ruoskarangaistusta ja yrittikö hyvitellä nyt merta.

Miksi Spartassa oli kaksi kuningasta?

2006-02-26T12:16:00.000-08:00

Spartalla oli muista kreikkalaisvaltioista poiketen kaksi kuningasta.

Herodotos kertoo tähän syyn, jonka todenperäisyyttä hän tosin tuntuu epäilevän. Kuninkuus oli perinnöllistä. Kerran syntyi kuitenkin kaksoset ja lain mukaan vanhemmasta pojasta piti tulla kuningas. Ei tiedetty kumpi on vanhempi ja lasten äitikin väitti, ettei erottanut poikia toisistaan. Hän näet toivoi molemmista kuninkaita. Siispä ajan tavan mukaan neuvoa kysymään Delfoin Pythialta.

Pythia neuvoo pitämään molempia kuninkaina mutta kunnioittamaan enemmän vanhempaa. Yhä oli kuitenkin ratkaisematta, kumpi on vanhempi. Eräs messenialainen neuvoo seuraamaan, kumpaa äiti ruokki ja pesi ensin. Näin tehtiin. Vanhemman nimeksi annettiin Eyrysthenes ja nuoremman Prokles. Eyrystheneestä polveutuvaa kuningasta jälkeen päin sitten tavallaan kunnioitettiin enemmän.

Keisari gladiaattorina

2006-02-19T05:44:00.000-08:00

Antiikin roomalaisten hirvittävän huvituksen, sirkuksen, gladiaattoritaistelut juontuivat etruskien hautajaisseremonioista. Eräät etruskiveljekset näet päättivät uhrata isänsä haamulle järjestämällä kolmen orjaparin gladiaattoritaistelun. Roomalaisilla tapaan ei enää liittynyt uskonnollisuutta.

Yksi Rooman keisareista Commodus innostui niin gladiaattoritaisteluista, että otti itsekin niihin osaa taistellen areenalla. Tämä erikoinen hahmo halusi samastua Herculekseen.

(Nathaniel Harris)

Kotisivu Piirustuksia, maalauksia, kolumneja.

Konstantinus Suuri Yorkissa

2006-02-05T08:03:00.000-08:00

Vierailimme vaimoni kanssa Yorkin kaupungissa vuonna 2001. Tutustuimme valtavaan Yorkin katedraaliin ja kaupungissa olevaan viikinkimuseoon. Kaupunkiahan ovat aikanaan asuttaneet skandinaavisperäiset asukkaat ja sen nimi oli silloin Jorvik. Siitähän York on sitten muotoutunut.

Näimme kaupungissa myös Konstantinus Suuren patsaan. No miksi tällainen paikassa, joka oli tuolloin Rooman valtakunnan periferiaa? Nathaniel Harris ("Antiikin Rooma") kertoo, Konstantinuksen olleen Rooman valtakunnan läntistä osaa hallinneen Constantous I Chloruksen kanssa torjumassa villien heimojen hyökkäystä pohjoisesta (Roomahan ei saanut karkeasti nykyistä Skotlantia vastaavaa aluetta koskaan valtansa alle). Yorkissa isä kuitenkin yllättäen kuoli ja sotilaat huusivat pojan keisariksi.

Paikka ei tietenkään ollut tuolloin vielä York eikä Jorvik vaan Eburacum (Wikipedia).

Skotlanti on Skotlanti mutta ...

2006-01-28T01:39:00.000-08:00

Siellähän se Skotlanti on, Englannin pohjoispuolella, mutta alunperin Scotia (scot-land) oli nimitys, joka tarkoitti Irlantia. Sana on peräisin iirinkielisestä sanasta, joka tarkoittaa ryöstelyä. Irlannista skotit seilasivat suuremman saaren länsiosiin ryöstelemään. Pohjoisessa asui piktejä, joden kanssa skotit sotivat maa-alueista. Näistä alueista syntyi sitten Skotlannin kuningaskunta.
(Simon James)

Kotisivu http://www.kukkula.net Maalauksia, piirustuksia, kolumneja.

Pariiseja myös Britanniassa

2006-01-22T11:29:00.000-08:00

Brittein saarilla asui pääsääntöisesti kelttejä ennen kuin roomalaiset ym. saapuivat. Mielenkiintoista että Itä-Yorkshiressä asui pariiseja, jonka nimisestä heimosta jo mainitsinkin Pariisin kaupungin yhteydessä. (Simon James)

Kotisivu http://www.kukkula.net

Böömistä ja äksistä

2006-01-20T13:54:00.000-08:00

Böömikin on saanut nimensä kelteistä. Siellä on asunut kelttiheimo boijet.

Asterix-sarjakuvan henkilönimet näyttävät muistuttavan alkuperäisiä kuten Orgetorixiä ja Dumnorixiä. Alkupäät sitten taitavat usein tulla mistä tulevat (esim. Aladobix).

Pariisin nimen alkuperä

2006-01-16T02:05:00.000-08:00

Pariisi on saanut nimensä kelttiheimosta, jonka jäseniä kutsuttiin pariiseiksi. (Simon James) Gallialaista alkuperää siis.

Kotosivu http://www.kukkula.net Piirustuksia, maalauksia, kolumneja

Akvavitixin mistelit

2006-01-15T00:04:00.000-08:00

Asterix-sarjakuvassa seikkailee muiden hahmojen joukossa tietäjä Akvavitix. Hän kerää mistelinoksia taikajuomaansa varten.

Sarjakuvaan saatu idea juontaa luullakseni Pliniukselta, joka kuvaa mistelin keruuta tammista. Keltit toteuttivat rituaalejaan lehdoissa ja sana "druidikin" juontaa tammesta. (James)

Provinssia

2006-01-14T02:09:00.000-08:00

"Provence". Eikö kuulosta hienolta nimeltä? Nimi tarkoittaa provinssia. Sellaista aluetta se oli roomalaisten näkökulmasta.

Skottien ruudut juontavat kaukaa

2006-01-13T03:02:00.000-08:00

Aiemmin kerroin, että skottilainen kiltti on aika uusi keksintö. Toisin on kuitenkin tunnettujen tartan -kankaiden tilanne. Ruutukuvio on hyvin vanha aihe kelttien kankaissa.

Kelttien harittava tukka

2006-01-11T23:44:00.000-08:00

Simon James kertoo, että joillakin kelttimiehillä oli tapana pestä tukkansa kalkkivedellä jolloin saatiin sojottava kampaus. Olisikohan kuo0levan gallialalisen tai galatalaisen patsaan tukan haritus tästä johtuva? Oheisessa kuvassa taitaa olla kipsikopio. Kelteillä on myös ollut punatukkaisuuttta. Voihan sellainenkin olla harjasmaista.

Linkki kuvaan:
http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.helsinki.fi/taitu/taidehistoria/kokoelmat/Kipsit/Thumb/kips057.gif&imgrefurl=http://www.helsinki.fi/taitu/taidehistoria/kokoelmat/kipskuv_a.htm&amp;h=80&w=80&sz=4&tbnid=jY2-fa56AnUJ:&amp;tbnh=70&tbnw=70&hl=fi&start=1&prev=/images%3Fq%3Dkuoleva%2Bgallialainen%26svnum%3D10%26hl%3Dfi%26lr%3D%26sa%3DG

Skottien kiltti ei ole vanha keksintö

2006-01-08T12:22:00.000-08:00

Nyt on menossa Simon Jamesin "Keltit". Heitä on ammoin ollut Euroopassa monella suunnalla. Skotitkin ovat Irlannista Skotlantiin siirtyneitä kelttejä. Tiesitkö että kuuluisa kiltti on keksitty vasta 1700-luvulla? Sen keksi englantilainen teollisuuspamppu Rawlinson skotlantilaisille työmiehilleen, jotka käyttivät jonkinlaista viittaa tai liinaa, joka oli epäkäytännöllinen.

Troijan valtaajat kreetalaisia?

2005-12-29T10:20:00.000-08:00

Linkomiehen mukaan Troijaa vastaan sotineet sotasankarit olisivat olleet mykeneläisiä - siis kreetalaisia. Siihen viittaavat esimerkiksi nimet Akhilleus ja Odysseus. Agamemnon johti sotaa. Hänen nimensä on kuulemma kreikkalaistunut muoto kreetalaisesta nimestä.

Olen nähnyt Ateenassa kuolinnaamion, jota on pidetty Agamemnonia esittävänä. Näet sen täällä. Nykyään sen katsotaan olevan peräisin jo Agamemnonia edeltävältä ajalta.

Kotisivu Piirustuksia, maalauksia, kolumneja.
Taideblogi

Ilias ja Odysseia koosteita?

2005-12-28T12:01:00.000-08:00

Linkomies tuo esiin kohtia, joissa Iliaan ja Odysseian jatkuvuus on heikko. Hän arvelee eeposten olevan koottu useammista vanhemmista aineksista ja edellä mainitun johtuvan tästä. Taitavat siis olla koosteita kuten Kalevala.

Homerosta ynnä muuta

2005-12-27T05:07:00.000-08:00

Luen Edwin Linkomiehen Homerosta vuodelta 1948. Siinä kuvataan ilman runomittaa Iliaan ja Odysseian tapahtumia, siis Troijan sotaa ja Odysseuksen paluuta siitä. Yllättävää oli että Iliaan osuudessa ei kerrottu puuhevosepisodia vaan se tuli ilmi vasta Odysseian puolella, kun sotaan osallistunut muisteli tapahtumia Odysseuksen pojalle.

Linkomies kertoo myös eeposten taustoista. Voi olla hänen käsityksensä on vanhentunut, mutta siitä voi päätellä, että helootit saattavat olla kreetalaisten ja joonialaisten jälkeläisiä. Heloottien alkuperäähän olen aiemminkin pohdiskellut. Linkomies pitää mykeneläiskulttuuria ensi sijaisesti kreetalaisena. Joonialaiset ja akaialaiset muuttivat Peloponnesokselle ennen doorilaisia, jotka orjuuttivat helootit. Peloponnesoksella oli kaikkia näitä heimoja ennen Linkomiehen mukaan kreetalaisia. Helootit saattaisivat siten olla kreetalaisten ja ensin tulleiden hellaalaisheimojen jälkeläisiä.

Eräs kreikkalainen säväytti kerran väitteellä, että kreikkalaiset olisivat alunperin vaaleita. Vasta turkkilaiset olisivat hänen mukaansa tuoneet tummuuden. Linkomies arveleekin kreikkalaisten tulleen indoeurooppalaisten kansojen alkukodista Itämeren lähettyviltä. Olisivat siten olleet vaaleita. Matka on kuitenkin saattanut kestää kauan ja vaikuttaa väriin. Viimeistään Välimeren seudun asukkailta - esimerkiksi kreetalaisilta - on sitten saatu tummuutta.

Skyytit joutuivat taistelemaan itsensä takaisin kotiin

2005-12-20T08:02:00.000-08:00

Aika lähellä kreikkalaisia asui muinoin skyyttejä, jotka olivat paimentolaisia. Koska nämä pystyivät liikkumaan paikasta toiseen ja aina asettumaan uudelleen aloilleen, heitä vastaan oli vaikea käydä sotaa.

Skyytit hyökkäsivät meedialaisiakin vastaan ja soturit viipyivät tällä matkalla 28 vuotta. Tänä aikana kotiin jäänyt naisväki oli saanut lapsia orjien kanssa ja näistä lapsista oli kasvanut sotilaita. Kun skyyttisoturit palasivat, he joutuivat sotimaan näitä vastaan. Taistelun aikana he tuumivat, ettei heidän kannata alentua sotimaan keihäin orjien jälkeläisiä vastaan. Niinpä he panivat keihäät syrjään ja alkoivat taistella raipoin. Tämä sai vastustajan niin hämilleen, että taistelu ratkesi skyyttien eduksi.

Näitä meille kertoo Herodotos.

Kotisivu: http://www.kukkula.net Maalauksia, piirustuksia, kolumneja
Taideblogi: http://hymettos.blogspot.com

Vuohenjalkaisia miehiä, yksisilmäinen kansa jne.

2005-12-19T04:05:00.000-08:00

Herodotos kuvaa mainiosti pohjoisessa olevia seutuja sanomalla, että siellä on ilmassa ja maassa paljon höyheniä. Hänellä on siis ollut jonkinlainen tieto pohjoisen oloista. Hän kuvaa useita eri kansoja, osaa varmaankin aika luotettavasti. Osa taitaa mennä tarun puolelle ja ne tuntuvat liittyvänkin enemmän Homeroksen kuvaamaan maailmaan. Herodotoksen mukaan olisi jokin kansa, joka on muutoin samanlainen kuin muut mutta yksisilmäinen. Joku toinen kansa taas olisi kokonaan kaljupäinen. Sellaistakin Herodotos on kuullut ja joihin hän ei itsekään usko, että joillakin vuorilla asuisi vuohenjalkaisia miehiä (huom. Pan-myytti) ja sitten olisi ihmisiä, jotka nukkuvat kuusi kuukautta. Näistä kuriositeeteista huolimatta Herodotoksen kuva maailmasta on oikeastaan yllättävänkin uskottava.

Herodotos Egyptissä

2005-12-16T07:19:00.000-08:00

Herodotos lienee oleskellut pidempäänkin Egyptissä, koska hän osaa kertoa siitä niin paljon. Hän mm. yrittää löytää vastineita egyptiläisten palvomista jumalista omilleen.

Millä hinnalla hautauskuntoon?

2005-12-15T04:30:00.000-08:00

Egyptiläisillä oli Herodotoksen mukaan kolme hitatasoa, jolla vainajan käsittelyn saattoi ostaa. Kallein oli luonnollisesti laajin. Siinä mm. aivot poistettiin kallosta sieraimen kautta.

Turhaa juonittelua

2005-12-10T11:27:00.000-08:00

Kyyroksen vastustaja edellä mainitussa sodassa oli messagetien kuningatar Tomyris joukkoineen. Kyyros oli ensin yrittänyt pettää häntä muka kosimalla, mutta hän arvasi juonen. Taistelua ennen Tomyris ehdotti, että Kyyros joukkoineen tulisi joen yli ja hän vetäytyisi kolmen päivämatkan päähän tai päin vastoin. Tästä tulivat siis kaksi strategiavaihtoehtoa, joista Kroisos piti ensimmäistä parempana. Kroisos kehoitti myös Kyyrosta laittamaan juomaa ja herkkuja sekä vain huonoimmat joukko-osastot Tomyrista vastaan.

Näin tehtiin. Huonot joukko-osastot menetettiin, mutta Tomyriksen miehet joivat ja mässäsivät itsensä uneen. Kyyroksen joukot sitten surmasivat ja vangitsivat osan vihollisistaan. Kuningattaren poikakin jäi vangiksi.

Kohta syntyi kuitenkin uusi taistelu, jonka Kyyroksen joukot hävisivät ja Kyyros itsekin kuoli.

Kyyroksen loppu

2005-12-10T07:45:00.000-08:00

Kyyros kuoli sotaretkellä. Oli kaksi strategiavaihtoehtoa, joista valita. Hävinnyt Kroisos halusi neuvoa ja häntä kuultiin. Kroisoksen neuvoma vaihtoehto johti kuitenkin tappioon.

Kotisivu: http://www.kukkula.net Kolumneja, maalauksia, piirustuksia

Herodotoksen kertomaa

2005-12-09T11:27:00.000-08:00

Kun Herodotos kertoo, että kaarialaiset olivat ensimmäisenä huomanneet tehdä kilpiinsä kädensijat, asian voi uskoa olevan mahdollisesti totta. Mutta mitä sanotte, kun Herodotos kertoo, että samoilla suunnilla eräille papittarille kasvoi parta huonoina aikoina?

Kaarialaiset olivat eräs nykyisen Turkin lounaisosassa asunut kansa.

Pitkätukkaiset spartalaiset sotilaat

2005-12-03T10:55:00.000-08:00

Kuuluisassa Thermopylain taistelussa kuningas Leonidaksen johtama spartalaisista koostuva kreikkalaisten ydinjoukko puolustautui urheasti kapealla kaistaleella persialaisia vastaan ankaraan loppuun saakka. Persian tiedustelijat olivat nähneet, kuinka spartalaiset sotilaat kampasivat pitkää tukkaansa ennen taistelua. Tämä aiheutti ihmetystä Persian puolen johdossa. Tämä kuului asiaan kun aiottiin taistella viimeiseen mieheen.

Herodotos kertoo meille, mistä tämä spartalaisten sotilaiden pitkätukkaisuus oli saanut alkunsa. Spartalaiset ja argolaiset kiistelivät kerran Thyrean alueesta. Sen sijaan että taiteltaisiin täysin sotajoukoin, osapuolet sopivat, että kolmesataa kummaltakin puolelta taistelisi ja kumpikin tyytyisi tulokseen. Taistelusta jäi kuudestasadasta miehestä vain kaksi argolaista ja yksi lakedaimonilainen. Edellä mainitut lähtivät Argokseen ilmoittamaan voitosta, mutta jälkimmäinen jäi ryöstämään argolaisten kaatuneiden aseet ja jäi riviin. Tuli kiista voittajasta ja taas taisteltiin. Lakedaimonilaiset pääsivät voitolle.

Argolaiset kielsivät tämän jälkeen lailla miesten antamasta tukkansa kasvaa ennen kuin Thyrea oltaisiin saatu takaisin. Lakedaimonilaiset puolestaan päätyivät päinvastaiseen ja säätivät lain pitkästä tukasta.

Kotisivu: http://www.kukkula.net Kolumneja, maalauksia, piirustuksia

Kroisoksen ajoilta

2005-11-29T12:36:00.000-08:00

Kuuluisan kertomuksen mukaan Delfoin oraakkeli neuvoi Lyydian kuningasta Kroisosta kierosti, kun tämä kysyi, kannattaako hyökätä Persiaa vastaan. Pythia sanoi, että jos Kroisos ylittää Halysjoen, hän tuhoaa suuren valtakunnan. Kroisos tulkitsi neuvon tavallaan ja tuhosi suuren valtakunnan - omansa. Oraakkelin neuvot muotoiltiin siten, että aina jälkeen päin tuntuisi, että oraakkeli oli oikeassa.

Olen lukenut Herodotoksen Historiateosta (I), jossa kuvataan muun muassa noita aikoja. Kroisoksella oli hyvä ratsuväki ja Kyyros, joka johti persialaisia, päätti laittaa miehensä ratsastamaan kameleilla ratsuväkea vastaan, koska hevoset pelkäsivät näitä. Juoni onnistui ja lyydialaiset ajettiin saarroksiin.

Kotisivu: http://www.kukkula.net Kolumneja, maalauksia, piirustuksia.

Yleishistoria ja taide erilleen

2005-11-23T11:53:00.000-08:00

Tämä blogini on käsitellyt historiaa ja taidetta. Jatkan tässä blogissa ensin mainittua aihetta uudella (?) nimellä Historiaa pitkin ... ja taidetta varten olen perustanut uuden blogin nimellä ... ja taidetta poikin. Osoite on http://hymettos.blogspot.com . Hymettos - tiedättehän - tuo runollinen vuori Ateenan lähellä.

Kotisivu: http://www.kukkula.net

Ikivanha tatuointi

2005-11-22T10:37:00.000-08:00

Tatuointi on nykyään tavalliseksi tullut tapa koristaa itseään ja joillakinhan sitä näyttää olevan ihollaan hyvinkin runsaasti. Honour-Flemingin Maailman taiteen historiassa on kuva kylmässä Altain alueella säilyneestä tatuoinnista päällikön käsivarressa (400 eKr.). Runsas on sekin. Näyttäisi varsin ajanmukaiselta tänään.

Kotisivu: http://www.kukkula.net Kolumneja, maalauksia, piirustuksia.

Tyyniä näkymiä Oljemarkilla

2005-11-21T10:27:00.000-08:00

Poikkesimme eilen Oljemarkilla Töölössä. Siellä oli nähtävänä mm. Heikki Perónin teoksia, jotka viehättivät koruttomuudellaan. Melkein kaikki työt ovat esittäviä. Karuja suomaisemia esimerkiksi. Värit ovat useimmissa hyvin vähän psyykettä haastavia. Levollisia. Rauhoittavia. Maltillisia. Taitava kädenjälki. Hinnat ovat mielestäni hyvin edulliset taiteilijan taitoihin nähden. Ylempi kuva on teoksesta "Tyhjää vai täynnä", joka on väritykseltään räväkimmästä päästä, ja alempi teoksesta "Myrskyn silmä". Poiketkaapa viettämään rauhallinen hetki seesteisten töiden äärellä.

Omakuva

2005-11-19T10:25:00.000-08:00

Sedis on lanseerannut omakuvameemin, johon ainakin Anita ja Codaqueen ovat jo liittyneet. Ohessa on oma panokseni meemiin. Olen sen itse piirtänyt, mutta kuva ei ole aivan tuore. Ei se ehkä aivan näköinen ole, mutta tunnen voimakkaasti samuutta kuvan tuumivaiseen olemukseen.

Jarmo Helpin vieraana

2005-11-18T09:12:00.000-08:00

Taidehistorian tunnilla taiteilija Jarmo Helppi, joka on yksi opiskelijoista, ilmoitti taidenäyttelystään. Tänään menimme vaimon kanssa Galleria Oma Huoneeseen, joka on Kalevankatu 34:ssä Helsingissä.

Siellä tapasimme Jarmon, joka esitteli töitään meille. Hän mainitsi itseään kutsutun primitivistiksi eräässä kritiikissä. Määrite tuntuu minusta osuvalta. Vapaan taidekoulun on sanottu jättävän jälkensä opiskelijoittensa tuotantoon, mutta Jarmon kädenjälki vaikuttaa sailyneen omaperäisenä. Siinä on Ite-henkeä.

Jarmo on aatteenmies ja sanoo olevansa intiaanien puolella.

Mitä uutta auringon alla?

2005-11-15T12:03:00.000-08:00

Taidehistorian tunnilta

Antiikin roomalaisista 90 %:a asui kerrostaloissa. Kun kynnelle kykenivät, muuttivat omakotitaloon esikaupunkiin. Kesäpaikkojakin pidettiin. Kuulostaa tutulta, eikö?

Roomalaisilla oli seinillään ikään kuin tauluja, esimerkiksi muotokuvia tai asetelmia suorakaiteen muotoisella, erivärisellä alueella ympäröityinä. Ne oli maalattu suoraan seinään. Taulun idea siis.

Kotisivu: http://www.kukkula.net Kolumneja, maalauksia, piirustuksia.

Ankeaa mikrohistoriaa

2005-11-14T12:16:00.000-08:00

Sain vaimoltani isänpäivälahjakirjan " Eläköön Mies", mieselämäkertoja, toimittanut Mika Siimes. Olen lukenut ensimmäisiä. Kirjoittajat syntyneet 20- ja 30-luvulla. Huh että on ankeita tarinoita. Kyllä on elämä voinut olla kovaa vielä tuolloin Suomessa. Yksi aloitti kertomuksensa: "Minä sain synnyinlahjaksi häviäjän osan, varsinkin kun olen olen vielä lehtolapsi, äpärä. Lähtökohtani elämälle on vailla pohjaa, josta ponnistaa. Älykkyyttäkään minulle ei työläisnaisen lapsena ollut annettu edes keskitasolle asti. Jouduin aloittamaan elämäni taipaleen kuin pimeässä haparoiden."

Etelä-haagalaisia aiheita kotisivulla

2005-11-13T04:06:00.000-08:00

Sain eilen vihdoin valmiiksi kotisivun marraskuisen päivityksen. Mukana on nyt sivu, johon olen kirjannut hiukan Etelä-Haagan historiaa ja tunnelmia sekä liittänyt aiheisiin sopivia piirustuksia. Tervetuloa vilkaisemaan: http://www.kukkula.net

Wardia Anhavalla

2005-11-10T07:33:00.000-08:00

Tulin töistä kotiin keskustan kautta poiketakseni Anhavalla Sanomatalossa katsomassa Rafael Wardin ( http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?haku=1588 ) näyttelyä. Siellä oli ruuhkan tapaista, mikä varmaan johtui Timo Valjakan kritiikistä eilisessä hesarissa. Itse taitelijakin näkyi istuvan Ilona Anhavan ja jonkun muun seurassa sisääntulon luona. Esillä on pastelliteoksia. En viipynyt kauaa tällä kertaa. Ehkä menen uudestaan kun vähän hiljenee. Wardista tulee mieleeni valoisat keltaoranssit maalaukset, mutta pastellitöissä hänen skaalansa näytti olevan laajempi. Ainakin maavärit olivat mukana vahvistuksena joukoissa. Muutama työ kiinnitti huomiota kiehtovalla tunnelmallaan. Anhavan sivuilla näyttää olevan nähtävissä kolme näyttelyn teosta: http://www.anhava.com .

Kaupunkikulttuuri kehittyi Roomassa

2005-11-09T11:31:00.000-08:00

Poimintoja taidehistorian tunnilta

Roomalaiset tekivät niin hyvät tiet ja sillat, että väki alkoi liikkua. Niinpä Rooma kasvoi puolitoistamiljoonaiseksi metropoliksi. Roomalaisten piti ruveta miettimään suurien kaupunkien toimivuutta. Jo kreikkalaisten joissakin rannikkokaupungeissa soveltamat ruutukaavat otettiin käyttöön. Roomaan sitä ei kuitenkaan voitu soveltaa kuin mahdollisesti osin, koska se oli vanha etruskien kauppapaikka eikä sitä aloitettu tyhjästä.

Suurten ihmisjoukkojen vuoksi hygienia oli tärkeätä ja niinpä halpoja tai ilmaisia kylpylöitä rakennettiin eri kaupunginosiin. Myös muut peruspalvelut turvattiin niihin siten, että voitiin välttää turhaa kulkemista kaupunginosista toiseen.

Roomalaiset alkoivat luoda kaupunkikulttuuria.

Kotisivu: http://www.kukkula.net Kolumneja, matkailua, maalauksia, piirustuksia.

Uskollinen kuninkaalle vai keisarille?

2005-11-07T11:39:00.000-08:00

Roslin-Kalliola kuvaa kirjassaan kuinka hankaliin arvoristiriitoihin ihmiset voivat joutua sodan aikana. Merikarvia oli jo venäläisten hallussa Suomen sodan aikana, kun suomalaisruotsalaiset joukot olivat vetäytyneet pohjoiseen. Kansalaisia velvoitettiin antamaan uskollisuudenvala Venäjän keisarille. Sen piti tapahtua kirkossa papin johdolla. Kirkkoherra Bergelin oli jo valansa antanut muiden pappien kanssa. Osa merikarvialaismiehistä tunsi kuitenkin uskollisuutta Ruotsin kuninkaalle ja kävi puhuttelemassa Bergeliniä. Uhkasivat ampua, jos tämä menee kirkkoon. Määräaikan kirkkoherra kuitenkin lähtee kirkkoon. Yksi miehistä on pyssyn kanssa odottamassa häntä ja ampuu kohti, kun hän tulee kohdalle. Eräs toinen mies kuitenkin kopauttaa piipun ylös joten pappi pelastuu.

Myöhemmin kuninkaankannattajat keskustelevat erään ruotsalaiskenraalin kanssa, joka on vielä Lounais-Suomessa. Tämä ei pidä enää vastustamista järkevänä ja tilanne rauhoittuu.

Kotisivu: http://www.kukkula.net Kolumneja, matkailua, maalauksia, piirustuksia.

Karu välähdys nälkävuodelta

2005-11-06T11:25:00.000-08:00

Sain jonkin aikaa sitten vuonna 1921 painetun, merikarvialaisen kansannaisen Matilda Roslin-Kalliolan kirjoittaman (tai ilmeisesti ainakin osittain saneleman) teoksen "Viestini menneiltä sukupolvilta". Hän kuvaa siinä elämää kotipaikkakunnallaan 1800-luvulla. Aihe kiinnostaa minua jo senkin takia, että minulla johtuu sukujuonne äitini kautta ko. kuntaan. Kirja kertoo siten muutaman sukupolven takaisten esivanhempieni elämänpiiristä. Kirjassa on mainittu ainakin kestikievarinpitäjä Näsi, joka nimestä päätellen lienee minulle sukua. Varmaahan se ei ole, koska Länsi-Suomessa nimiä on otettu myös talojen mukaan eikä vain suvun perusteella.

Roslin-Kalliola kertoo muun muassa nälkävuodesta 1867. Hän kertoo esimerkiksi, miten hän löysi kevättalvella ulkona maassa makaavan nuoren miehen, joka oli hyvin huonokuntoinen ja oli jäänyt siihen tekemään kuolemaa. Kasvot olivat harmaat ja ajettuneet jalat olivat paljaat, koska jalkineet eivät enää mahtuneet niihin. Jostakin oli paikalle tullut sika, joka oli jo ilmeisesti näykkinyt miehen jalkaa. Ateriaa odotteli. Roslin-Kalliola pelasti miehen ainakin tilapäisesti opastamalla hänet kotiinsa ja antamalla hänelle ruokaa, jota hänellä itsellään ja vanhalla tädilläänkin oli vain vähän tuollaisena aikana. Kirjoittajallekin jäi tietymättömäksi, selvisikö nuori mies hengissä kovinkaan pitkään.

Virkistävä näkökulma suomalaistaiteeseen

2005-11-05T02:35:00.000-08:00

Kulttuurivähemmistökoordinaattori Umayya Abu-Hanna kertoo virkistävästi haastattelussaan hesarissa kuinka toisin erilaisesta kulttuuritaustasta peräisin oleva henkilö voi tulkita suomalaisia taideaarteita Ateneumissa. Esimerkiksi Edelfeltin "Ruoholahden eukkoja kirkonmäellä" voisi esittää islamiin kääntyneitä suomalaisnaisia. Voi vain kuvitella minkalaista voisi olla nykysuomalaisen tulkinta 1800-luvun japanilaistaiteesta verrattuna japanilaiseen näkemykseen.

Lapsuuden trauman käyttövoima taiteessa

2005-11-03T11:00:00.000-08:00

Uudessa Eeva-lehdessä taiteilija Soile Yli-Mäyry kertoo lapsuutensa vaikutuksesta taiteeseensa. Hänen vanhempansa olivat kuuroja ja Soilenkin äidinkieli on oikeastaan viittomakieli. Heitä syrjittiin. Yli-Mäyry toteaa, että kyllä tällaisesta lapsuudesta ainakin yksi taiteilija syntyy.

Tässä meillä on esillä jälleen kerran tuhannen taalan kysymys, tarvitaanko ahdistava lapsuus, jotta taidetta syntyy. Uskon (mutta en tiedä) että näin usein on. Mutta onko se ehdoton edellytys? Kas siinäpä pulma.

Kotisivu http://www.kukkula.net Kolumneja, matkailua, maalauksia, piirustuksia.

Sokrateen viisaus

2005-11-02T12:43:00.000-08:00

Delfoin oraakkelin sanotaan pitäneen Sokratesta Kreikan viisainpana. Sokrates taas tiesi oman tietämättömyytensä ja arveli viisautensa perustuvan sen tietämiseen, ettei tiedä mitään. Nathaniel Harris: Antiikin Kreikka.

Kotisivu: http://www.kukkula.net Kolumneja, matkailua, maalauksia, piirustuksia.

Kreikkalaisten "historia" ja Perikleen keikaus

2005-11-01T11:09:00.000-08:00

Taidehistorian tunnilta

Kreikan eri osien varhaishistoria oli keskenään erilaista. Niinpä he muodostivat mytologian yhteiseksi historiakseen. Taiteessa he kuvaavat tätä mytologiaa toisin kuin roomalaiset, jotka kuvaavat oman aikansa todellisia tapahtumia.

Ateenan Akropolin loisteliaiden temppeleiden rakentaminen mahdollistui, kun Perikles käytti siihen muilta valtioilta koottuja, yhteiseen puolustukseen tarkoitettuja varoja. Kunnon poliitikko tuo Perikles, kun pystyi näin työllistämään ateenalaisia ja sai kansansuosiota.

Kotisivu: http://www.kukkula.net. Kolumneja, matkailua, maalauksia, piirustuksia.

Niken laskeutumisen hetki

2005-10-31T12:35:00.000-08:00

Kerroin äskettäin Samothraken Nike -patsaasta. Nathaniel Harrisin "Antiikin Kreikka" kertoo, että Nike on juuri laskeutumassa laivan kokkaan. Olet varmaan nähnyt joskus linnun lasketutuvan ja asettuvan vaikkapa aidalle. Eikö veistos kuvaakin taitavasti juuri tuota hetkeä?

Samothrakeen Nike: http://www.kzu.ch/fach/as/gallerie/myth/daedalus/18.htm

Kotisivu: http://www.kukkula.net kolumneja, maalauksia, piirustuksia.

Naisten ihana hajuste?

2005-10-30T05:29:00.000-08:00

Antiikin kreikkalaiset voitelivat ihonsa oliiviöljyllä ennen urheilusuoritusta ja sen jälkeen öljy kaavittiin iholta erityisillä kaapimilla. Tämä pantiin talteen ja kierrätykseen, koska ajateltiin aineen olevan vastustamatonta miehille, jos naiset sivelevät sitä ihoonsa. Voi vain kuvitella minkälaista aine oli, jos se oli peräisn esimerkiksi pankration-ottelusta. Pankration oli jonkinlainen painin ja nyrkkeilyn välimuoto, jossa melkein kaikki keinot olivat sallittuja. Aiheesta kertoo Otavan suuri maailmanhistoria.

http://www.kukkula.net Kolumneja, maalauksia, piirustuksia.

Kivikin elää taiteessa

2005-10-28T23:57:00.000-07:00

Maalaukset, veistokset yms. eivät liiku, mutta niissä voidaan silti kuvata liikettä. Oheisessa linkissä näet osan Aleksanteri-sarkofagin friisiä, joka ei taatusi oikeasti liiku. Kuitenkin liikkeen vaikutelma on hyvin voimakas. Sotilaat reuhtovat ja mätkivät toisiaan aseilla. Voi miltei kuulla miesten huudot, mäiskeen äänet, aseiden kolinan ja hevosten hirnunnan. Vasemmassa reunassa näet Aleksanteri Suuren.

http://www.ancientsculpturegallery.com/011.html

Kotisivu: http://www.kukkula.net Kolumneja, maalauksia, piirustuksia.

Mustat ihmishahmot vaihtuivat vaaleisiin kreikkalaisissa maljakoissa

2005-10-28T11:55:00.000-07:00

Kreikkalaiset savesta poltetut maljakot olivat hyvin taidokkaita. Kreikkalaiset kykenivät tuottamaan sekä mustaa että punaruskeaa/vaaleaa pintaa koristeluun. Ensin ihmiset esitettiin mustina siluetteina punaruskealla tai vaalealla taustalla. Myöhemmin huomattiin, että tekemällä päinvastoin, voidaan ihmishahmot kuvata elävämmin kuin mustia siluetteja tekemällä.

Mustakuvioisia maljakkoja:
http://www.beloit.edu/~arthist/historyofart/greek/blackfigure.htm

Vaaleakuvioinen maljakko:
http://www.mlahanas.de/Greeks/images/AchillesPatroclos.jpg

Kotisivu: http://www.kukkula.net Kolumneja, maalauksia, piirustuksia.

Raili Tangin julistuksia

2005-10-28T01:45:00.000-07:00

Kävin eilen Forsbergin yläkerrassa katsomassa Raili Tangin maalauksia, jotka viime kerralla jäivät näkemättä. Ne edustavat informalismia eli tunnistettavia esinemuotoja tai muita sellaisia ei ole löydettävissä. Amerikkalaiset kutsuvat tällaisia abstraktiksi expressionismiksi.

Tang maalaa suuria teoksia, jotka ovat kooltaan yleensä suunnilleen 2 m x 2 m. Hyvin vaikuttavia ne ovat, mutta vaativat "pyhäkön" ympärilleen kuten Mark Rothkon teoksille on tehty USA:ssa. Siellä on muutama pienempikin teos, mutta ne jäävät isojen varjoon.

Tang maalaa pensselillä. Vedot ovat voimakkaita ja väriä on käytetty runsaasti. Värejä on hyvin monessa kerroksessa, joten vaikutelma on huokoinen ja hengittävä. Useissa teoksissa on selvä teemaväri, esimerkiksi punainen. Nämä ovat orgaanisesti ehjiä julistuksia. Lämpö miltei tuntuu iholla. On hänellä kylmempiäkin teemoja.

Joissakin teoksissa huolitellun tekstuurin rikkovat niihin tarkoituksellisesti jätetyt värinorot. Synnyttäväthän ne hiukan kontrastia, mutta en oikein pidä niistä. Tuntuvat muoti-ilmiöltä.

Katselin yhtä lämminsävyistä teosta. Eräs tauluja katseleva varttunut naishenkilö toteaa, että "kun tuollaisen laittaa seinälleen, on aina kesä" tai siihen tyyliin. Hänen tukkansa on pitkä, harmaa - vaikuttava. Kyllä, tuollaisen taulun edessä voisi lämmitellä talvellakin. Ja on paljon katsottavaa. Mutta tilaa se vaatii.

Teoksessa tapahtumia Tang on ottanut laajemman väripaletin käyttöön. Punainen on saanut seurakseen turkooseja ja muun värisiä alueita. Vaikutelma on minusta hajanainen. Tapahtumia eli katsottavaa ne tuovat teokseen, mutta en vain pidä siitä kuten pidän - olen tainnut rakastua niihin - Tangin ehjistä julistuksista.

Kommentoijan henkilöllisyys selviää myöhemmin katutason kerroksessa. Hän on Outi Heiskanen, alakerran esittelytilan taiteilija.

Tangin teoksia, mutta ei näyttelyssä olevia, nähtävissä osoitteissa:

http://www.proartists.com/Raili_Tang/tang_aloitus.html

http://forumbox.fi/tang.htm

Parthenonin sopusuhtaisuus

2005-10-27T11:46:00.000-07:00

Perikleen rakennuttama Parthenon-temppeli Akropolilla on rakennustaiteen täydellistymä arkkitehti Corbusierin mukaan. Hänen käyttämäänsä sanamuotoa en´muista, mutta hänen mielipiteensä oli tuonsisältöinen. On mielenkiintoista, että rakennuksen saamiseksi sopusuhtaisen näköiseksi on pitänyt luopua mm. suorasta linjasta. Temppelin lattiapinta on ollut keskikohdassa noin 10 cm ylempänä verrattuna lattiatasoon päädyissä. Päädyissä olevat pylväät eivät ole tasavälein sijoitettu, vaikka siltä näyttää. Pylväät kaartuvat noin 6 cm sisään päin alhaalta ylös päin mitattuna.

Keltit eli galatalaiset

2005-10-27T05:16:00.000-07:00

Eilinen kirjahairahdukseni oli Simon Jamesin "Keltit". Näin jonkun toisen asiakkaan selailevan sellaista Suomalaisessa ja kiinnostuin. Sain sen sitten käsiini ja minua vietiin. Saattoi olla viimeinen kappale. Keltit väikkyvät mielessäni arvoituksellisena druidiheimona, joiden keskuudessa on paljon punatukkaisia. Yksi pojistani on punatukkainen ja sellaista taipumusta on sekä omassa että vaimoni suvussa. Lieköhän kelttiverta jostakin hyvin kaukaa. Keltithän ovat levittäytyneet laajalti, joten miksei joku olisi tännekin saakka voinut eksyä.

Paavali on Raamatussa kirjoittanut galatalaisille, jotka asuivat Anatoliassa eli nykyisessä Turkissa. Hekin ovat kelttejä. Ovat siirtyneet ko. alueelle Euroopan puolelta. Luulisin että Paavalin aikoihin ovat jo olleet ainakin jonkin verran sulautuneet muihin heimoihin, mutta tämä on vain arvaus.

Taidehistorian tunnilla oli esillä kuva kuolevaa gallialaista (eli galatalaista) esittävästä veistoksesta, joka on tehty varmaankin Jooniassa eli hellenistisen kultturin piirissä. Anatoliassa sodittiin galatalaisia vastaan varmaankin siinä vaiheessa, kun nämä tunkeutuivat alueelle.

Http://www.kukkula.net Kolumneja, maalauksia, piirustuksia.

Nordströmin ankaraa konstruktivismia

2005-10-26T09:23:00.000-07:00

Menin keskustaan ostamaan syntymäpäivälahjaa Saaralle. Samalla matkalla kävin Forblomilla, jossa on esillä Raili Tangin, Outi Heiskasen ja Lars-Gunnar Nordströmin töitä. Tangin lämminsävyiset maalaukset kiinnostivat ensisijaisesti, mutta harmillisesti yläkerta olikin jo suljettu viideltä. Tutustuin siis Nordströmin ankaraan konstruktivismiin. Väriskaala on kylmänsävyinen, mutta joissakin töissä on punaistakin. Nämä työt eivät kutsu luokseen, ovat ne niin säännöllisiä ja viileitä. Sisältäväthän töiden turkoosit ja violettiin vivahtavat siniset kyllä lämpimänkin ulottuvuutensa, mutta silti viileys korostuu. Nämä työt ovat maskuliinisia vaikka osa niistä onkin muodoltaan pyöreitä kun taas Heiskasen lyyriset työt alakerrassa ovat selvästi feminiinisiä.

Nordström oli itse paikalla. Jatta-myyjä tarjoili meille kahvia. Jatta muistutti Nordströmiä töiden signeeraamisesta, mutta tämä sanoi tekevänsä sen vasta kun työt ovat myyty. Hän arveli suojaavansa näin työt varkailta.

Syntymäpäivälahja sitten löytyi kirjakaupasta ja lankesin taas impulssiostokseen mutta siitä myöhemmin.

Http://www.kukkula.net Kolumneja, maalauksia ja piirustuksia

Ympäristötaidetta ja realismia jo muinoin

2005-10-25T11:11:00.000-07:00

Taidehistorian tunnilta

Samotraken Nike-patsas ympäristöineen on jo ollut kokonaistaideteos. Ei siis "irrallinen" patsas. Tämä siivekäs voitonjumalatarhahmo oli pystytetty laivan keulaa muistuttavalle kivijalustalle, joka oli sijoitettu sataman läheisyyteen. Kokonaisuuteen liittyi allas, jonka vedestä patsas peilautui.

Roomalaiset henkilömuotokuvat ovat olleet hyvin realistisia. Ihmiset on veistoksessa kuvattu ikäisensä näköisinä - siis vanhat vanhoina - ja kaunistelemattomina lerppahuulineen ja muine piirteineen. Keisareita kuvaavat patsaatkaan eivät välttämättä kaunistele edes negatiivisia luonteenpiirteitä, joita ovat tunnistettavissa kuten epäluuloista Caracallaa ja riutunutta Deciusta esittävissä veistoksissa.

Moni tuoreen tuntuiseen asiaan tuntuun löytyvän vastine kaukaa menneisyydestä.

Korinttilaispylvään alkuperä?

2005-10-23T13:09:00.000-07:00

Kreikkalaiset ovat antaneet maailmalle pylväsmallit, doorilaisen, joonialaisen ja korinttilaisen, joita voi nähdä kaikkialla maailmassa. Camp ja Fisher referoivat roomalaista Vitruviusta, joka kertoo anekdootin korinttilaisen mallin synnystä. Kyseessä oleva pylväshän on se, jossa on lehviä yläpäässä eli kapiteelissa.

Korinttilainen nuori nainen kuoli ja hänen hoitajansa toi hänen haudalleen edesmenneelle naiselle mieluisia pikareja koriin pakattuina ja asetti tiilen korin päälle. Keväällä korin alle jäänyt akantinjuuri versoi korin reunoja myöten ylöspäin ja tiili taivutti versoja alaspäin. Kallimakhos kulki paikan ohi, sai näkemästään idean ja kehitti korinttilaisille pylväsmallin.

Kotisivu: http://www.kukkula.net : Kolumneja, maalauksia ja piirustuksia.

Minolaiset ehkä eivät kreikkalaisia!

2005-10-22T10:17:00.000-07:00

Camp ja Fisher arvelevat, että kielen ja uskonnon perusteella Kreetan minolaiset eivät ehkä olleetkaan kreikkalaisia, vaikka paljon Mykeneen vaikuttivatkin.

Helootit köyhtyneitä mykeneläisiä?

2005-10-21T23:42:00.000-07:00

Olen hyvin tyytyväinen eiliseen kirjaostokseeni. Aigeianmeren keskeisen saariston Kykladien alkuperäiset asukkaat eivät liene helleenejä. Niillekin saarille kreikkalaisia tuli jo varhaisessa vaiheessa ja minolainenkin kulttuuri Kreetalla vaikuttaa kreikkalaisperäiseltä. Tuntuu siten selvältä, että mykeneläiset ja helootitkin olivat helleenejä. Kreikassa alkoivat pimeät vuosisadat noin 1100 eKr. jolloin elintaso ja kulttuuri alkoivat romahtaa. Doorilaiset saapuivat alueelle tämän pimeän jakson aikana. Voisivatkohan helootit olla köyhtyneitä mykeneläisiä?

Kotisivu: http://www.kukkula.net : Kolumneja, maalauksia, piirustuksia.

Hyvä perusteos Kreikasta

2005-10-21T07:52:00.000-07:00

Jos jotakuta jäi vaivaamaan, miten Peloponnesolaissota päättyi, kun Thukydideen historia jäi kesken, linkistä http://fi.wikipedia.org/wiki/Peloponnesolaissota saa hiukan apua.

Lämpimät kiitokset Sedikselle, kun annoit tietoja Thukydidestä ao. postaukseeni liittyvässä kommentissa.

Kerroin edellisessä postauksessani Anavyssoksen kouroksesta. Jäi mainitsematta, että ko. veistos on nähtävissä Ateenan arkeologisessa kansallismuseossa.

Törmäsin Kampin Suomalaisessa John Campin ja Elizabet Fisherin teokseen "Antiikin Kreikan maailma", jota myytiin alennushintaan 24,90 € (norm. 42,70€). Takakansi kertoo, että Camp johtaa Agora-kaivauksia Ateenassa ja Fisher on klassisten kielten ja taidehistorian professori Virginiassa. Tällaisen kreikkafriikin oli paluumatkalla ostettava ko. teos. Runsaasti kuvia, teksti ei oikein yksityiskohtaista, mutta kivantuntuinen kirja. Tämä taisi mennä mainonnaksi mutta menköön.

Olen pohdiskellut kysymystä mykeneläisten ja kreikkalaisten sukulaisuudesta. Em. kirjassa arvellaan kreikkalaisia yhdistävän kielen ja uskonnon tulleen seudulle vuoden 2000 eKr. tienoilla. Tämä tuntuu viittaavan siihen, että mykeneläiset ovat kreikkalaisia tai ehkä pitäisi sanoa helleenejä. Doorilaiset tulivat alueelle paljon myöhemmin. Myöhemmän ajan kreikkalaiset sijoittivat sankarimyyttinsä mykeneläiseen aikaan. He ovat siten mitä ilmeisemmin pitäneet mykeneläisiä kreikkalaisina. Doorilaiset spartalaiset orjuuttivat helootit, jotka olivat Peloponnesoksella heidän sinne levittäytyessään. Helootit puhuivat kreikkaa. Ovatkohan helootit ja mykeneläiset samaa kansaa? Tietäisikö Sedis tai joku muu?

Anavyssoksen kouros ja evakkoja

2005-10-21T04:43:00.000-07:00

Tuija näytti viime tunnilla kuvan Anavyssoksen kouroksesta. Se on Kreikan arkaaisen ajan patsas, joka esittää nuorta miestä. Jäykkä, suorastaan kömpelötekoinen jollaisilta sen ajan veistokset vielä näyttävät. Anavyssos sijaitsee muutaman kilometrin päässä Saronidasta, jossa asuin Kreikassa ollessani. Tuttu paikka siis. Näyttääkin vanhalta kreikkalaiselta pikkukaupungilta toisin kuin Saronida. Ateenasta katsoen Anavyssos on 40-50 km suunnilleen etelään. Puheena oleva kouros (= nuori mies) on saanut nimensä siitä, että se on löydetty Anavyssoksesta. Lienee siten hyvin vanha asutuspaikka vaikka ei siellä antiikin ajan rakennuksia näyttänyt olevan. Jostakin kuulin, että nykyasukkaat ovat lähinnä evakkoja. Ymmärtääkseni siis kreikkalaisperäistä väkea, jota muutti nykyisen Turkin alueelta 1900-luvun alkupuolella. Silloin Kreikka ja Turkki tekivät vaihtokauppaa. Kreikkalaisia siirtyi Turkista Kreikkaan ja turkkilaisia Kreikasta Turkkiin. Osallistuin erääseen tilaisuuteen Ateenassa sellaisessa rakennuksessa, jota käyttävät Istanbulista tulleet evakot. Siis kuin Karjalatalo Helsingissä.

Kotisivu: http://www.kukkula.net : Kolumneja, maalauksia, piirustuksia.

Aleksanteri Suuri saattaa vanhat kulttuurit läheiseen vuorovaikutukseen

2005-10-19T13:02:00.000-07:00

Taidehistorian opettaja Tuija kehoitti lukemaan Aleksanteri Suuresta, koska ensi kerralla aiheena on hellenismin aika ja Aleksanteri on keskeinen vaikuttaja tämän aikakauden alkuvaiheessa. Luin hänestä Otavan maailmanhistoriasta. Aleksanteri loi valtavan imperiumin, joka ulottui Intiaan saakka. Intian valtamerellä seilatessaan hän uskoi olevansa maailman äärellä. Tuijan mukaan itäinen vaikutus toi tunteet kuvanveistoon. Aleksanteri oli paitsi Makedonian kuningas, myös Egyptin faarao ja Persian kuningas. Kreikan valtioliittokin oli hänen hallinnassaan. Kyllä syntyi kulttuurien sulatusuuni, kun Kaksoisvirranmaan, Persian ja Egyptin omaperäiset vanhat kulttuurit joutuivat näin vuorovaikutukseen keskenään ja myös helleenien tradition kanssa. Aleksanteri suunnitteli samaa valuuttaa koko valtakuntaansa, mikä olisi lisännyt taloudellista dynamiikkaa. Tätähän varten meilläkin on nyt euro.

Aleksanteri oli taitavampi pitkällä idän retkellään kuin hänen myöhäisemmät seuraajansa Napoleon ja Hitler. Hänen retkensä ei sortunut hirvittävän pitkiin huoltoyhteyksiin.

Kreikan loisteliaat patsaat

2005-10-18T11:47:00.000-07:00

Taidehistorian tunnilta

Mykenen kulttuuri oli sotaisaa verrattuna Kreetan vastaavaan. Kreikan sankaritarusto oli sijoitettu mykeneläiseen aikaan. Kreikkalaiset eivät kuitenkaan ole mykeneläisten jälkeläisiä. Kreikan kuvapatsaat aluksi jähmeitä kuin egyptiläiset, mutta klassiseen aikaan mennessä ja sen aikana kehittyivät elävämmiksi pronssivalutekniikan ansiosta. Hellenistisellä ajalla ilmaistiin jo tunteitakin. Veistokset idealisoituja siten, että jos mallilla jokin vika - esimerkiksi huonot jalat - se korjattiin veistokseen. Ihmisvartalo kuvattiin dynaamisena kokonaisuutena, jossa yhden jäsenen asento tai jännitys vaikuttaa toisiin. Veistosten rooli oli täysin toinen kuin Egyptissä. Niitä pidettiin vain kuvina. Saviruukuissa aluksi henkilöt mustina siluetteina ja tausta punaisena tai vaaleana. Sitten vaihdettiin musta taustalle, jotta saatiin ihmiskuviin enemmän tunnetta ja liikettä.

Kreikka oli levittäytynyt eri puolille Välimeren rantoja. Olosuhteet hyvin erilaiset eri puolilla. Yhteinen kieli, kulttuuri ja uskonto yhdistivät. Sankaritarusto edusti yhteistä kunniakasta menneisyyttä. Suomessa paljon myöhemmin Kalevala toimi kunniakkaana joskin todennäköisesti keksittynä menneisyytenä suomalaisille, jotka halusivat erottautua ruotsalaisista ja venäläisistä.

Kotisivu: http://www.kukkula.net (kolumneja, maalauksia, piirustuksia)

Kesken loppui Thukydideen kirjoittama kuvaus Peloponnesolaissodasta

2005-10-17T11:32:00.000-07:00

Ateenan valtiosääntö heilahti kansanvallasta oligarkiaan ja siitä näiden kahden välille. Sparta ja Ateena kävivät vielä yhden suuren meritaistelun. Kirja päättyi kuin kesken kaiken ennen kuin Alkibiadeen kohtalo selvisi. Olisikohan Thukydides ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Thukydides ) kuollut ennen kuin kirja valmistui vai mitä tapahtui? Tietäisikö joku? Sodasta jäi ilmeisesti kymmenkunta vuotta kuvaamatta. Kyse oli siis kirjasta Peloponnesolaissota.

Ateena kansanvallasta harvainvaltaan?

2005-10-17T06:39:00.000-07:00

Ateenassa yritetään vallankaappausta. Halutaan siirtyä kansanvallasta harvainvaltaan, koska arvellaan Persian suurkuninkaan olevan silloin todennäköisemmin halukas yhteistyöhön. Liittolaisuudesta saataisiin suojaa Spartaa vastaan. Muitakin motiiveja tietysti mukana harvainvallan kannattajilla. Mysteerinhäpäisemisestä syytetty ja maanpakoon ajettu Alkibiades voisi tulla kyseeseen harvainvaltaisen Ateenan johdon joukkoon valittavaksi, mutta mahtaakohan luottamus riittää. Jos riittäisi, hän ilmeisesti pääsisi kotiin.

Vehkeilyä

2005-10-16T11:47:00.000-07:00

Ateenalaiset ja peloponnesolaiset risteilevät Aigeianmerellä ja sotivat. Ateena pitää Samosta tukikohtanaan. Spartan ja Persian suurkuninkaan edustajan Tissaferneen yhteistyö alkaa rakoilla. Spartan puolella on ollut neuvonantajana ateenalainen loikkari Alkibiades, joka alkaa kaivata kotikaupunkiinsa. Spartalaiset eivät enää oikein luota häneen. Hän siirtyy Tissaferneen turviin ja alkaa puhua häntä Ateenan puolelle, mutta pidättäytymään taisteluista ja antaa helleenien ensin kuluttaa toisiaan.

Ateena ei hellitä

2005-10-16T05:19:00.000-07:00

Sota jatkuu Jooniassa. Ateenalaiset ovat elpyneet taas agressiivisiksi. Piirittivät Miletostakin, mutta vetäytyivät sitten. Liittoutumisjärjestelyt eivät noudata aina doorilais-joonilaisjakoa. Doorilainen Argos on ollut joonilaisen Ateenan liittolainen, mutta lähtivät nyt kimpaantuneena kotiin Peloponnesokselle kun Ateena luopui Miletoksen piirityksestä. Mitenkähän liittolaisuuden nyt käy? (Thukydides: Peloponnesolaissota)

Kotisivu: http://www.kukkula.net

Sota-asetelma elää

2005-10-16T00:58:00.000-07:00

Ateenan liittolaiset alkaneet vaihtaa puolta kun Ateena on nyt heikko. Spartan edustajat kulkevat eri valtioissa yllyttämässä. Jopa Persian suurkuningas asettunut Spartan puolelle. Ateenalaiset ottaneet tuhannen talentin hätäkassan käyttöön ja varustautuvat. (Thukydides: Peloponnesolaissota)

Kotisivu: http://www.kukkula.net

Ateenalaisten katastrofi

2005-10-15T00:00:00.000-07:00

Syrakusalaiset sulkivat pääsyn ulos satama-alueelta, jolla kummankin puolen sota-alukset olivat. Alkoi merisota ahtaassa tilassa. Ateenalaiset hävisivät ja miehet nousivat maihin. Syrakusalaiset saivat laivat haltuunsa. Ateenalaiset lähtivät marssien pakoon, mutta kriittiset ulospääsyt alueelta oli jo suljettu. Sotimista ja kahakointia. Lopulta ateenalaisten oli antauduttava surkeaan vankeuteen kivilouhoksessa. Sotapäälliköt Demosthenes ja Nikias mestattiin. Lieneeköhän tämän syrakusalaisten voiton vuoksi yksi USA:n valtavista lentotukialuksista tms. nimetty Syrakusaksi. (Thukydides: Peloponnesolaissota)

http://www.kukkula.net

Peloponnesolaissodan ratkaiseva käänne?

2005-10-14T10:23:00.000-07:00

Sekä syrakusalaiset että ateenalaiset ovat saaneet lisää voimia taisteluunsa Syrakusasta. Taistelut ovat jatkuneet ja ateenalaiset ovat alkaneet jäädä alakynteen. He harkitsevat vetäytymistä.

Todellisuus taiteena vai taide todellisuutena

2005-10-12T11:29:00.000-07:00

Kuvataideakatemian avoimella luennolla. Taiteilija Jani Leinonen esiintyi. Aiheesta lopulta kolme versiota, yksi niistä "Huijaus taiteena ja taide huijauksena". JL rinnastaa taiteen pedagogiikkaan. Yleisö voidaan hänestä jakaa taiteeseen erikoistuneeseen ja maallikoihin. Ensin mainitun tavoittaa gallerioiden yms. kautta, mutta siinäkin ongelmana etäisyys. Kun teos on galleriassa, sitä katsotaan taiteena. Jos taide tuodaan suuren yleisön joukkoon siten, että katsojat eivät tiedä, että kyseessä on taide, se tehoaa paremmin. Esimerkkejä hän esitti taiteen ja aktivismin piiristä. Eräs tanskalainen taiteilija Jakob (?) järjesti projektin danesforbush jonka puitteissa koottiin Tanskan valtion virallisesta materiaalista otoksia, jotka olivat myönteisiä Tanskan osallistumiselle Irakin sotaan yms. Projekti jatkui siten, että lähdettiin USA:han kampanjoimaan Bushin puolesta tanskalaisten nimissä. Julkisuutta saatiin. Aiheutti Tanskassa närkästystä yleisön joukossa, kun Tanskasta annetaan tällainen kuva. Tämäntyyppiset projektit dokumentoidaan ja viedään jälkeen päin taidemuseoon nähtäväksi. Julkisuutta on tämäntyyppisille tullut, koska melkein kaikki esimerkit olivat jostakin yhteydestä tuttuja.

Kovin postmodernilta vaikuttaa. Yleisö oli enimmäkseen ko. akatemian opiskelijoita. Yksi henkilö yleisön joukosta esitti aiheellisesti ko. tyyppisen toiminnan ongelmana valheellisuuden.

JL kertoi, että on yrityksiä, jotka ovat omaksuneet vastavirran (?) kantoja (esim. teettämällä tuotteitansa työntekijöitä kunnioittavan lainsäädännön maissa) ja toteuttaneet niitä toiminnassaan ja tehneet rahaa. Sitten muut yritykset ovat todenneet strategian hyväsi ja toteuttaneet samantyyppistä. JL:n mukaan kuvio vesittyy.

Egyptin maalaukset ja Bysantin ikonit

2005-10-11T11:01:00.000-07:00

Taidehistorian tunnilta

Kreetan kuvataide vaikuttaa lyyriseltä verrattuna Egyptin ankaruuteen. Siellä ollut maallismielinen kaupankäyntikulttuuri ilman ulkoista uhkaa. Vaikuttanut eri puolille Välimeren maihin. Egyptin taiteessa keskitytty tuonpuoleisen valmisteluun. Bysantin ikonitaiteessa on tarkka kaanon kuten muinaisen Egyptin taiteessa. Ikonit oikeastaan kirjoitettuja merkkejä kuten Egyptin kuvat.

Muinaisuuden funktionalismia

2005-10-10T10:48:00.000-07:00

Viime viikon taidehistoriantunnilla opimme, että muinaisessa Egyptissä sama sana tarkoitti hyvää ja kaunista. Funktionalismia siis. Luin jokin aika sitten Ksenofonin Sokrateen. Siinä Sokrates vertasi omaa ja jonkun kauniin henkilön ulkonäköä. Sokrates kehui mulkosilmiensä ja taisi olla hörökorviensakin käyttökelpoisuutta. Käyttökelpoinen on siis kaunista.

Mannerheim

2005-10-09T10:57:00.000-07:00

Kävimme vaimon kanssa Kansallismuseossa, jossa oli Mannerheim-näyttely viimeistä päivää. Opastuskierros. Esineitä, dokumentteja, kaksi filmiä. Opastuksessa ei tullut esiin kovinkaan paljoa uutta. Mannerheimin Aasiassa ottamat valokuvat taidokkaita. Mannerheimin arkiuniformuun kuuluneet housut luonnossa yllättävän punaiset. Leveät, keltaiset nauhat reunoissa. Mustavalkoisista valokuvista ei ilmene miten räikeät housut olivat. Valokuvat hänestä on otettu ilmeisesti tarkoituksellisesti alaviistosta, koska filmeissä hän ei vaikuttanut niin pitkältä kuin kuvissa. Pitkä mies hän on silti ollut.

Päivitin eilen kotisivun: http://www.kukkula.net
Muotokuvapiirustuksia ja Saara-vaimon uusi kolumni.

Kulttuurimaisema Ecuatorissa. Sota laajenemassa.

2005-10-06T08:06:00.000-07:00

Kuva 74: Quiton laitamien peltoja, Sierran alue, Ecuador.

Ylätasankoa. Lempeä ilmasto. Viljavaa. Muistuttaa Toscanan kuvaa vaikka väreiltään poikkeavat toisistaa jonkin verran. Loivempaa kumpuilua. tilkkumaiset pellot. Väriskaala: vihreä, tummanharmaa, okra. Värimuistuma on samanlainen vaikka värit poikkeavat.

Sota Sisiliassa taitaa eskaloitua. Ateena lähettää lisää joukkoja. Korintti lähettää tukea Syrakusan puolelle. Spartaa yritetään saada mukaan Syrakusan puolelle.

Syrakusa ja Toscana

2005-10-05T08:56:00.000-07:00

Ateenalaiset sotivat Syrakusaa vastaan Sisiliassa. Noihin aikoihin liittolaisen valinta näyttää tapahtuneen siten, että kummankin ehdokkaan lähettiläs pitää pitkän puheen, sitten mietitään asiaa omalla porukalla ja tehdään valinta.

Tutkailin tänään Lasipalatsin aukiolla kuvaa no 227: Sienan maaseutua, Toscana, Italia. Lumoava kumpuileva peltomaisema. Varjot leikkivät. Lampia. Maatiloja. Keltaista, vihreää ja punertavanruskeaa. Ilman viimeksi mainittua väriä näkymä lässähtäisi. Luo ryhdistävän jännitteen kuvaan.

Muuten, ainakin osa kuvista on nähtävissä osoitteessa: http://www.yannarthusbertrand.com/

Ateenalaisten sotaretki Sisiliaan

2005-10-03T09:45:00.000-07:00

Ateenalaiset ovat lähteneet sotaretkelle Sisiliaan. Pikkuvaltioiden vaihtoehtoisia suhtautumistapoja sotaretkeläisiin näyttää olevan muonitus ja yhteistyö, kaupanteko tai "portit kiinni"-politiikka.

Mitkä värit!

2005-10-01T02:03:00.000-07:00

Osa Lasipalatsin aukion kuvista hurmaa väreillään. Sellainen on no 094: Verkkoja Agadirin satamassa, Marokko. Kalastajien voimakkaan sinisiä verkkoja rantahiekalla. Tuo väriyhdistelmä voitelee psyykettä.

Kotisivu: http://www.kukkula.net

Arthus-Bertrandin valokuvia ja Italian nimen alkuperä

2005-09-30T09:46:00.000-07:00

Kävin eilen taas tutkimassa Yann Arthus-Bertrandin valokuvia Lasipalatsin aukiolla, jonka luonne on nyt radikaalisti muuttunut, kun siellä ei ole enää busseja. Niinpä siellä voidaan pitää tällaisia näyttelyitäkin. Aukio on ollut aivan samannäköinen niin kauan kun muistini kantaa eli 60-luvulta, jolloin olen siellä ensimmäisen kerran käynyt. Eräässä kuvateoksessa on hiukan ennen talvisotaa otettu värivalokuva aukiosta ja se on silloinkin ollut aivan samannäköinen.

Kuva no 33 on Petrasta, joka sijaitsee nykyisessä Jordaniassa. Paikalle tulivat asumaan nabatealaiset 7. vuosisadalla eKr. Kuvassa on Ed-Deirin temppeli, joka hakattu hiekkakivikallioon kuten asumuksetkin siellä. Kuvassa näkyy selvästi että temppeli on osa kalliota, josta se on louhittu.

Kuvissa no 50 ja 95 on alkukantaisen näköiset kylänäkymät, jotka muistuttavat Anatoliassa, nykyisessä Turkissa, ollutta ikivanhaa kaupunkia, jolla on niin monimutkainen nimi etten sitä oikein muista. Taitaa olla samaa ikäluokkaa kuin Jeriko. Jossakin siis edelleen asutaan samaan tyyliin. Kylät ovat Malissa ja Nigerissä eli kaukana toisistaan. On merkillepantavaa, että kummassakin asuinrakennukset ovat suorakaiteen muotoisia ja vilja-aitat pyöreitä. Miksiköhän? Onkohan syy esteettinen vai käytännöllinen vai sekä-että?

Thukydides kertoo Peloponnesolaissodissaan Italian ja Sisilian nimien alkuperän. Italiassa on asunut kansa tai heimo, joita on kutsuttu sikeleiksi. Heillä on ollut Italos-niminen kuningas. Sisiliassa on asunut sikaneja, jotka ovat Thukydideen mukaan iberejä - siis ilmeisesti peräisin nykyisestä Espanjasta - ja ovat tulleet Sikanosjoen varrelta. Sitten Italiasta tulivat sikelit, jotka ajoivat sikanit länteen ja etelään. Näin Sikaniasta tuli Sikelia eli Sisilia.

Muumiot junien polttoaineena

2005-09-28T09:27:00.000-07:00

Taidehistorian tunnin satoa

Muinaiset egyptiläiset ajattelivat hyvin paljon tuonpuoleista. Vainaja muumioitiin ja hänet varustettiin matkalle kohti Lännen maata. Kuolema taisi olla suuri business noina aikoina. Muumioita on säilynyt paljon. Niitä on käytetty jopa veturien polttoaineena.

Faaraoiden kuolema se vasta business olikin. Pyramidien rakentaminen toi leivänjatketta talonpojille ja hyvän hautapaikan. Egyptiläiset yrittivät rakentaa pyramideja, joiden sivut olivat tasasivuisia kolmioita, ja lopulta onnistuivat. Tasasivuinen kolmio symboloi aurinkoa (auringonsäde). Pääjumalana pidettiin tuolloin auringon jumalaa.

Hautaan laitetut esineet ja hautojen seinämäälaukset olivat kauniita. Niitä ei kuitenkaan oltu tarkoitettu elävien ihmisten katseltaviksi vaan olemaan ikuisesti suljetuissa haudoissa. Tässä onkin erityinen näkökulma taiteen funktioon.

Stonehenge

2005-09-28T02:17:00.000-07:00

Taidehistorian tunnit eilen illalla. Stonehengestä video, josta syntyi hyvä kuva kohteesta monesta suunnasta. Sitä käytetty aikanaan noin 2000 vuotta, n. tuhat vuotta eKr. päättynyt. Jos vertaa Parthenoniin, joka on rakennettu noin 400-500 eKr., sille on tullut vastaava määrä käyttöaikaa vasta uuden ajan alun tienoilla. Siinä vertailu ontuu, että onhan Akropolilla ollut toimintaa jo ennen Parthenonin rakentamista. Stonehengen käyttötarkoitus on vaihtunut käyttöajan kuluessa. Niin on Parthenoninkin, joka on toiminut jopa ase-tai ammusvarastonakin. Valtavia Stonehengen paasia on aikoinaan kuljettu myös vesitse.

Mykeneläisten alkuperä?

2005-09-27T05:39:00.000-07:00

Illalla luin taidehistoriaa. Minolaisen ajan kreetalaiset olivat kreikkalaisia. Omaperäinen kulttuuri silti. Vaikutteita eri suunnilta. Sanotaan että mykeneläinen (Peloponnesoksella)kulttuuri alkoi laantua, kun doorilaisia siirtyi alueelle. Spartalaisetkin olivat doorilaisia. He orjuuttivat helootit, jotka asuivat alueelle, jonne spartalaiset muuttivat. Molemmat olivat helleenejä. Mietityttää olivatko mykeneläiset etnisesti lähellä helootteja. Tietäisikö joku?

Sivut päivittyivät ja sota jatkuu

2005-09-26T13:02:00.000-07:00

Ei mennyt kotisivujen (http://www.kukkula.net) päivitys kerralla hyvin. Olin editoinut skannattuja maalauksiani Photoshopilla, mutta tulos ei ollut hyvä. Vein sivulle raakaskannatut kuvat, jotka näyttävät intensiivisemmiltä kuin editoidut. Kuvakoko on lataantumisen kannalta suuri, mutta tulos on näin parempi, kun kuva kopioidaan ruudun taustakuvaksi.

Peloponnesolaissodissa Ateena ja Sparta ovat taas sotajalalla. Peloponnesoksella soditaan siellä täällä. Liittolaiskonstellaatiot vaihtuvat. Kun suomalaisten piti äkkiä vaihtaa jatkosodan asekumppani viholliseksi, kun lapinsota alkoi, se ei ollut uutta auringon alla.

Kotisivuaherrusta

2005-09-24T07:18:00.000-07:00

Olen muokannut uutta sivua kotisivuillemme (vaimon ja minun; http://www.kukkula.net). Jos päivitys onnistuu, siinä tulee näkymään lisää maalauksiani. Lisään myös linkin tähän blogiini sekä pari vaimon tekemää sapattikolumnia, jotka hän on kirjoittanut Eeva-lehteen.

Esimerkki taakkasiirtymästä?

2005-09-23T11:47:00.000-07:00

Esimerkkinä taakkasiirtymästä voisi olla se, että nuorena miehenä tunsin jonkinlaista pelkoa muuttaa Helsingin keskustaan, koska äitini oli lapsena ollut kotikaupungissaanPorissa, kun sitä pommitettiin talvisodassa. He nukkuivat vaatettuina ja hälytyksen tullessa siirtyivät pihan kautta jonkinlaiseen ulkorakennukseen, joka kai sitten toimitti suojan virkaa vai liekö ajatuksena ollut se, että päärakennukseen mieluummin tähdättäisiin. Pihan poikki mennessään saattoivat nähdä lentokoneet. Käyköhän historia tässä jo liian henkilökohtaiseksi?

Taakkasiirtymää?

2005-09-22T23:27:00.000-07:00

Luin Evakkolapset -kirjan loppuun. Kirjassa tuli esiin käsite "taakkasiirtymä". Taakat voivat siirtyä siis polvesta toiseen. Tunnistan joidenkin kirjoittajien tuntemuksia itsessäni, mikä tuntuisi viittaavan ilmiön olemassaoloon ja toimimiseen. Minun tapauksessani sellaista voisi olla siirtynyt molempien vanhempien puolelta, koska äitini on sotaorpo. Evakko hän ei ole. Yksi kirja kirjoittajista on muuten evakon lapsi hänkin. Niinkin myöhään kuin vuonna 1970 syntynyt. Taakasiirtymäilmiön olemassaoloon viittaa sekin, että minulle on tärkätä ajatella näitä asioita ja puhua niistä.

Luin myös taas hiukan thukydidestä. Ateena ja Sparta ovat tehneet rauhansopimuksen, mutta rauha rakoilee. Noina aikoina hävinneiden kohtalo saattoi olla äärimmäisen julma. Usein miehet mestattiin ja naiset sekä lapset myytiin orjiksi. Evakkous puolestaan oli rauhan aikanakin tavallista, koska väen lisääntyessä perustettiin siirtokuntia.

Joel Lehtosen asuma talo

2005-09-22T06:52:00.000-07:00

Päiväkävelyllä. Paikansin Sankaritie 2 b:ssä olevan talon, jossa kirjailija Joel Lehtonen on asunut. Kaunis, rapattu, taitekattoinen talo. Postinkantaja vahvisti, että kyseessä on 2 b. Ei näyttänyt todellakaan Putkinotkolta.

Evakot matkalla

2005-09-22T00:13:00.000-07:00

Luin suuren osan "Evakkolapset" -kirjaa. Se kertoo hyvin elävän tuntuisesti yksittäisten ihmisten kokemusten kautta niistä tunnelmista, joissa evakot vaelsivat sotaa pakoon. Karjalaiset kuulivat sodan kumun ja näkivät venäläiset lentokoneet. Tuon on isäni kokenut lapsena. Tämä on entistä selvemmin osa identiteettiäni. Olen pakolaisen lapsi.

Kampissa

2005-09-21T08:06:00.000-07:00

Äskettäin tuli radiosta ohjelma evakkolapsista. Siinä mainittiin aihetta käsittelevästä uudesta kirjasta. Poikkesin Kamppi-keskuksen suomalaiseen katsomaan. Evakkolapsen poika kun olen, en voinut olla ostamatta. Kuorsalo Anne-Saloranta Iris: Evakkolapset.

Käväisin katsomassa myös Yann Arthus-Bertrandin loistavia valokuvia Lasipalatsin aukiolla. Olen aikaisemminkin käynyt. Niitä kannattaa käydä usein katsomassa. Kaikkia ei millään voi sulattaa kerralla.

Leimuavan punaiset rubiini-iibikset kontrastoivat vaikuttavasti lentäessää yli lietteisen, tumman joen (kuva 015). Liitukalliolla oleva 111 metriä pitkä Uffingtonin valkoinen hevonen Isossa Britanniassa lienee liittynyt kelttien Epina-jumalatarkulttiin (kuva 024). Jumalatar on siis kuvattu hevosen muotoon. Alueella on noin 10 kuvaa. Melkein sata metriä pitkä kolibrin kuvaa kalliossa Perun Nazcassa ja 17 muuta lienee käytetty tähtikalenterina (kuva031). Taidehistoriassa olen oppinut, että kalenteri on yksi varhaisimpia kirjoituksen funktioita. Tässä ollaan vielä kuvavaiheessa. Ajatella että näiden valtavien kuvien tekijät eivät ole koskaan nähneet teoksiaan ilmasta. Ovatkohan ajatelleet jonkun katsovan niitä ylhäältä?

Sumerilaisista sihteeriopistolle

2005-09-20T10:43:00.000-07:00

Henkilöstökokous Oulunkylässä HSO-talossa, jossa ennen sihteeriopisto ja nyt Helian toimintoja. Talon tulevaisuus auki, kun Helialla uusia tiloja ja lisää tulee Pasilaan.

Stadi/bönde -sota käy taas, kun HS haastatteli askettäin muusuomalaisia helsinkiläisistä. Mitenkähän suomalaiset tottuvat ulkomaalaisiin kuin toleranssi on noin kovilla keskenäänkin.

Taidehistoriaa illalla TaiK:issa. Sodat alkoivat maanviljelyksen myötä. Kun asetuttiin paikoilleen, alettiin puolustaa ja vallata alueita. Taiteella oli muinoin vallan funktio. Varmasti oli alamainen olo, kun piti mennä hallitsijan luon 5-6 m metriä korkeiden ihmispäisten eläinhahmojen välistä. Mitähän ollut Emil Wikströmillä mielessä, kun suunnitteli lyhdynkantajia Helsingin rautatieasemalle?

Kreetassa ihminen koki olevansa tasa-avoinen jumalan kanssa, kun kävivät härkätaisteluja jumaluuteen liitetyn eläimen kanssa. Kirjoittaminenkin oli alkuun vallankäytön väline. Keskiajallakin tavallinen ihminen liitti sen magiaan. Jo Kaarle Suuri pyrki harmonisoimaan Eurooppaa. Siksi meilläkin latinalaiset kirjaimet. Jo sumerilaiset kokeilivat sosialismia. Hallitseva luokka keräsi viljan sen tuottaneilta alamaisilta, piti siitä kirjaa ja jakoi kansalaisille. Patsaisiin alettiin liittää persoonallisuutta, jopa katse. Aletaan tehdä palatseja hallitsijoille.

Metsästys muuttui elinkeinosta hallitsijoiden huviksi. Hallitsijalle tuotiin leijonia aidatulle alueelle tapettavaksi turvatuissa olosuhteissa. Muistanpa lukeneeni, että kun Venäjän tsaari vieraili suuriruhtinaskunnassaan, hän metsästi nykyisen Aurorakodin seudulla Saksasta tuotuja eläimiä (saksanhirvia tms.) suljetulla alueella.

Egyptiläisillä varmaan bresneviläisyyden maailmanennätys. Uskoivat, että hyvin menee, kun tehdään kuten ennenkin. Systeemi pysyi karkeasti samanlaisena 3000 vuotta.

Suomeksi

2005-09-19T23:58:00.000-07:00

Taitaa olla rennompaa kirjoittaa äidinkielellä. Luin illalla hiukan taas Thukydideen Peloponnesolaissotaa (II). Sotaa on kestänyt kymmenkunta vuotta. Spartan johtaja Brasidas on jo kuollut. Samoin Kleon, joka johti Ateenaa ruttoon kuolleen Perikleen jälkeen. Rauhaa yritellään.

Sigh

2005-09-19T11:09:00.000-07:00

Some family accounting. Then only one lesson. Still tired. Teacher's life.