Kreikan loisteliaat patsaat

Taidehistorian tunnilta

Mykenen kulttuuri oli sotaisaa verrattuna Kreetan vastaavaan. Kreikan sankaritarusto oli sijoitettu mykeneläiseen aikaan. Kreikkalaiset eivät kuitenkaan ole mykeneläisten jälkeläisiä. Kreikan kuvapatsaat aluksi jähmeitä kuin egyptiläiset, mutta klassiseen aikaan mennessä ja sen aikana kehittyivät elävämmiksi pronssivalutekniikan ansiosta. Hellenistisellä ajalla ilmaistiin jo tunteitakin. Veistokset idealisoituja siten, että jos mallilla jokin vika - esimerkiksi huonot jalat - se korjattiin veistokseen. Ihmisvartalo kuvattiin dynaamisena kokonaisuutena, jossa yhden jäsenen asento tai jännitys vaikuttaa toisiin. Veistosten rooli oli täysin toinen kuin Egyptissä. Niitä pidettiin vain kuvina. Saviruukuissa aluksi henkilöt mustina siluetteina ja tausta punaisena tai vaaleana. Sitten vaihdettiin musta taustalle, jotta saatiin ihmiskuviin enemmän tunnetta ja liikettä.

Kreikka oli levittäytynyt eri puolille Välimeren rantoja. Olosuhteet hyvin erilaiset eri puolilla. Yhteinen kieli, kulttuuri ja uskonto yhdistivät. Sankaritarusto edusti yhteistä kunniakasta menneisyyttä. Suomessa paljon myöhemmin Kalevala toimi kunniakkaana joskin todennäköisesti keksittynä menneisyytenä suomalaisille, jotka halusivat erottautua ruotsalaisista ja venäläisistä.

Kotisivu: http://www.kukkula.net (kolumneja, maalauksia, piirustuksia)