Troijan valtaajat kreetalaisia?

Linkomiehen mukaan Troijaa vastaan sotineet sotasankarit olisivat olleet mykeneläisiä - siis kreetalaisia. Siihen viittaavat esimerkiksi nimet Akhilleus ja Odysseus. Agamemnon johti sotaa. Hänen nimensä on kuulemma kreikkalaistunut muoto kreetalaisesta nimestä.

Olen nähnyt Ateenassa kuolinnaamion, jota on pidetty Agamemnonia esittävänä. Näet sen täällä. Nykyään sen katsotaan olevan peräisin jo Agamemnonia edeltävältä ajalta.

Kotisivu Piirustuksia, maalauksia, kolumneja.
Taideblogi

Ilias ja Odysseia koosteita?

Linkomies tuo esiin kohtia, joissa Iliaan ja Odysseian jatkuvuus on heikko. Hän arvelee eeposten olevan koottu useammista vanhemmista aineksista ja edellä mainitun johtuvan tästä. Taitavat siis olla koosteita kuten Kalevala.

Homerosta ynnä muuta

Luen Edwin Linkomiehen Homerosta vuodelta 1948. Siinä kuvataan ilman runomittaa Iliaan ja Odysseian tapahtumia, siis Troijan sotaa ja Odysseuksen paluuta siitä. Yllättävää oli että Iliaan osuudessa ei kerrottu puuhevosepisodia vaan se tuli ilmi vasta Odysseian puolella, kun sotaan osallistunut muisteli tapahtumia Odysseuksen pojalle.

Linkomies kertoo myös eeposten taustoista. Voi olla hänen käsityksensä on vanhentunut, mutta siitä voi päätellä, että helootit saattavat olla kreetalaisten ja joonialaisten jälkeläisiä. Heloottien alkuperäähän olen aiemminkin pohdiskellut. Linkomies pitää mykeneläiskulttuuria ensi sijaisesti kreetalaisena. Joonialaiset ja akaialaiset muuttivat Peloponnesokselle ennen doorilaisia, jotka orjuuttivat helootit. Peloponnesoksella oli kaikkia näitä heimoja ennen Linkomiehen mukaan kreetalaisia. Helootit saattaisivat siten olla kreetalaisten ja ensin tulleiden hellaalaisheimojen jälkeläisiä.

Eräs kreikkalainen säväytti kerran väitteellä, että kreikkalaiset olisivat alunperin vaaleita. Vasta turkkilaiset olisivat hänen mukaansa tuoneet tummuuden. Linkomies arveleekin kreikkalaisten tulleen indoeurooppalaisten kansojen alkukodista Itämeren lähettyviltä. Olisivat siten olleet vaaleita. Matka on kuitenkin saattanut kestää kauan ja vaikuttaa väriin. Viimeistään Välimeren seudun asukkailta - esimerkiksi kreetalaisilta - on sitten saatu tummuutta.

Skyytit joutuivat taistelemaan itsensä takaisin kotiin

Aika lähellä kreikkalaisia asui muinoin skyyttejä, jotka olivat paimentolaisia. Koska nämä pystyivät liikkumaan paikasta toiseen ja aina asettumaan uudelleen aloilleen, heitä vastaan oli vaikea käydä sotaa.

Skyytit hyökkäsivät meedialaisiakin vastaan ja soturit viipyivät tällä matkalla 28 vuotta. Tänä aikana kotiin jäänyt naisväki oli saanut lapsia orjien kanssa ja näistä lapsista oli kasvanut sotilaita. Kun skyyttisoturit palasivat, he joutuivat sotimaan näitä vastaan. Taistelun aikana he tuumivat, ettei heidän kannata alentua sotimaan keihäin orjien jälkeläisiä vastaan. Niinpä he panivat keihäät syrjään ja alkoivat taistella raipoin. Tämä sai vastustajan niin hämilleen, että taistelu ratkesi skyyttien eduksi.

Näitä meille kertoo Herodotos.

Kotisivu: http://www.kukkula.net Maalauksia, piirustuksia, kolumneja
Taideblogi: http://hymettos.blogspot.com

Vuohenjalkaisia miehiä, yksisilmäinen kansa jne.

Herodotos kuvaa mainiosti pohjoisessa olevia seutuja sanomalla, että siellä on ilmassa ja maassa paljon höyheniä. Hänellä on siis ollut jonkinlainen tieto pohjoisen oloista. Hän kuvaa useita eri kansoja, osaa varmaankin aika luotettavasti. Osa taitaa mennä tarun puolelle ja ne tuntuvat liittyvänkin enemmän Homeroksen kuvaamaan maailmaan. Herodotoksen mukaan olisi jokin kansa, joka on muutoin samanlainen kuin muut mutta yksisilmäinen. Joku toinen kansa taas olisi kokonaan kaljupäinen. Sellaistakin Herodotos on kuullut ja joihin hän ei itsekään usko, että joillakin vuorilla asuisi vuohenjalkaisia miehiä (huom. Pan-myytti) ja sitten olisi ihmisiä, jotka nukkuvat kuusi kuukautta. Näistä kuriositeeteista huolimatta Herodotoksen kuva maailmasta on oikeastaan yllättävänkin uskottava.

Herodotos Egyptissä

Herodotos lienee oleskellut pidempäänkin Egyptissä, koska hän osaa kertoa siitä niin paljon. Hän mm. yrittää löytää vastineita egyptiläisten palvomista jumalista omilleen.

Millä hinnalla hautauskuntoon?

Egyptiläisillä oli Herodotoksen mukaan kolme hitatasoa, jolla vainajan käsittelyn saattoi ostaa. Kallein oli luonnollisesti laajin. Siinä mm. aivot poistettiin kallosta sieraimen kautta.

Turhaa juonittelua

Kyyroksen vastustaja edellä mainitussa sodassa oli messagetien kuningatar Tomyris joukkoineen. Kyyros oli ensin yrittänyt pettää häntä muka kosimalla, mutta hän arvasi juonen. Taistelua ennen Tomyris ehdotti, että Kyyros joukkoineen tulisi joen yli ja hän vetäytyisi kolmen päivämatkan päähän tai päin vastoin. Tästä tulivat siis kaksi strategiavaihtoehtoa, joista Kroisos piti ensimmäistä parempana. Kroisos kehoitti myös Kyyrosta laittamaan juomaa ja herkkuja sekä vain huonoimmat joukko-osastot Tomyrista vastaan.

Näin tehtiin. Huonot joukko-osastot menetettiin, mutta Tomyriksen miehet joivat ja mässäsivät itsensä uneen. Kyyroksen joukot sitten surmasivat ja vangitsivat osan vihollisistaan. Kuningattaren poikakin jäi vangiksi.

Kohta syntyi kuitenkin uusi taistelu, jonka Kyyroksen joukot hävisivät ja Kyyros itsekin kuoli.

Kyyroksen loppu

Kyyros kuoli sotaretkellä. Oli kaksi strategiavaihtoehtoa, joista valita. Hävinnyt Kroisos halusi neuvoa ja häntä kuultiin. Kroisoksen neuvoma vaihtoehto johti kuitenkin tappioon.

Kotisivu: http://www.kukkula.net Kolumneja, maalauksia, piirustuksia

Herodotoksen kertomaa

Kun Herodotos kertoo, että kaarialaiset olivat ensimmäisenä huomanneet tehdä kilpiinsä kädensijat, asian voi uskoa olevan mahdollisesti totta. Mutta mitä sanotte, kun Herodotos kertoo, että samoilla suunnilla eräille papittarille kasvoi parta huonoina aikoina?

Kaarialaiset olivat eräs nykyisen Turkin lounaisosassa asunut kansa.

Pitkätukkaiset spartalaiset sotilaat

Kuuluisassa Thermopylain taistelussa kuningas Leonidaksen johtama spartalaisista koostuva kreikkalaisten ydinjoukko puolustautui urheasti kapealla kaistaleella persialaisia vastaan ankaraan loppuun saakka. Persian tiedustelijat olivat nähneet, kuinka spartalaiset sotilaat kampasivat pitkää tukkaansa ennen taistelua. Tämä aiheutti ihmetystä Persian puolen johdossa. Tämä kuului asiaan kun aiottiin taistella viimeiseen mieheen.

Herodotos kertoo meille, mistä tämä spartalaisten sotilaiden pitkätukkaisuus oli saanut alkunsa. Spartalaiset ja argolaiset kiistelivät kerran Thyrean alueesta. Sen sijaan että taiteltaisiin täysin sotajoukoin, osapuolet sopivat, että kolmesataa kummaltakin puolelta taistelisi ja kumpikin tyytyisi tulokseen. Taistelusta jäi kuudestasadasta miehestä vain kaksi argolaista ja yksi lakedaimonilainen. Edellä mainitut lähtivät Argokseen ilmoittamaan voitosta, mutta jälkimmäinen jäi ryöstämään argolaisten kaatuneiden aseet ja jäi riviin. Tuli kiista voittajasta ja taas taisteltiin. Lakedaimonilaiset pääsivät voitolle.

Argolaiset kielsivät tämän jälkeen lailla miesten antamasta tukkansa kasvaa ennen kuin Thyrea oltaisiin saatu takaisin. Lakedaimonilaiset puolestaan päätyivät päinvastaiseen ja säätivät lain pitkästä tukasta.

Kotisivu: http://www.kukkula.net Kolumneja, maalauksia, piirustuksia