Niken laskeutumisen hetki

Kerroin äskettäin Samothraken Nike -patsaasta. Nathaniel Harrisin "Antiikin Kreikka" kertoo, että Nike on juuri laskeutumassa laivan kokkaan. Olet varmaan nähnyt joskus linnun lasketutuvan ja asettuvan vaikkapa aidalle. Eikö veistos kuvaakin taitavasti juuri tuota hetkeä?

Samothrakeen Nike: http://www.kzu.ch/fach/as/gallerie/myth/daedalus/18.htm


Kotisivu: http://www.kukkula.net kolumneja, maalauksia, piirustuksia.

Naisten ihana hajuste?

Antiikin kreikkalaiset voitelivat ihonsa oliiviöljyllä ennen urheilusuoritusta ja sen jälkeen öljy kaavittiin iholta erityisillä kaapimilla. Tämä pantiin talteen ja kierrätykseen, koska ajateltiin aineen olevan vastustamatonta miehille, jos naiset sivelevät sitä ihoonsa. Voi vain kuvitella minkälaista aine oli, jos se oli peräisn esimerkiksi pankration-ottelusta. Pankration oli jonkinlainen painin ja nyrkkeilyn välimuoto, jossa melkein kaikki keinot olivat sallittuja. Aiheesta kertoo Otavan suuri maailmanhistoria.

http://www.kukkula.net Kolumneja, maalauksia, piirustuksia.

Kivikin elää taiteessa

Maalaukset, veistokset yms. eivät liiku, mutta niissä voidaan silti kuvata liikettä. Oheisessa linkissä näet osan Aleksanteri-sarkofagin friisiä, joka ei taatusi oikeasti liiku. Kuitenkin liikkeen vaikutelma on hyvin voimakas. Sotilaat reuhtovat ja mätkivät toisiaan aseilla. Voi miltei kuulla miesten huudot, mäiskeen äänet, aseiden kolinan ja hevosten hirnunnan. Vasemmassa reunassa näet Aleksanteri Suuren.

http://www.ancientsculpturegallery.com/011.html


Kotisivu: http://www.kukkula.net Kolumneja, maalauksia, piirustuksia.

Mustat ihmishahmot vaihtuivat vaaleisiin kreikkalaisissa maljakoissa

Kreikkalaiset savesta poltetut maljakot olivat hyvin taidokkaita. Kreikkalaiset kykenivät tuottamaan sekä mustaa että punaruskeaa/vaaleaa pintaa koristeluun. Ensin ihmiset esitettiin mustina siluetteina punaruskealla tai vaalealla taustalla. Myöhemmin huomattiin, että tekemällä päinvastoin, voidaan ihmishahmot kuvata elävämmin kuin mustia siluetteja tekemällä.

Mustakuvioisia maljakkoja:
http://www.beloit.edu/~arthist/historyofart/greek/blackfigure.htm

Vaaleakuvioinen maljakko:
http://www.mlahanas.de/Greeks/images/AchillesPatroclos.jpg


Kotisivu: http://www.kukkula.net Kolumneja, maalauksia, piirustuksia.

Raili Tangin julistuksia

Kävin eilen Forsbergin yläkerrassa katsomassa Raili Tangin maalauksia, jotka viime kerralla jäivät näkemättä. Ne edustavat informalismia eli tunnistettavia esinemuotoja tai muita sellaisia ei ole löydettävissä. Amerikkalaiset kutsuvat tällaisia abstraktiksi expressionismiksi.

Tang maalaa suuria teoksia, jotka ovat kooltaan yleensä suunnilleen 2 m x 2 m. Hyvin vaikuttavia ne ovat, mutta vaativat "pyhäkön" ympärilleen kuten Mark Rothkon teoksille on tehty USA:ssa. Siellä on muutama pienempikin teos, mutta ne jäävät isojen varjoon.

Tang maalaa pensselillä. Vedot ovat voimakkaita ja väriä on käytetty runsaasti. Värejä on hyvin monessa kerroksessa, joten vaikutelma on huokoinen ja hengittävä. Useissa teoksissa on selvä teemaväri, esimerkiksi punainen. Nämä ovat orgaanisesti ehjiä julistuksia. Lämpö miltei tuntuu iholla. On hänellä kylmempiäkin teemoja.

Joissakin teoksissa huolitellun tekstuurin rikkovat niihin tarkoituksellisesti jätetyt värinorot. Synnyttäväthän ne hiukan kontrastia, mutta en oikein pidä niistä. Tuntuvat muoti-ilmiöltä.

Katselin yhtä lämminsävyistä teosta. Eräs tauluja katseleva varttunut naishenkilö toteaa, että "kun tuollaisen laittaa seinälleen, on aina kesä" tai siihen tyyliin. Hänen tukkansa on pitkä, harmaa - vaikuttava. Kyllä, tuollaisen taulun edessä voisi lämmitellä talvellakin. Ja on paljon katsottavaa. Mutta tilaa se vaatii.

Teoksessa tapahtumia Tang on ottanut laajemman väripaletin käyttöön. Punainen on saanut seurakseen turkooseja ja muun värisiä alueita. Vaikutelma on minusta hajanainen. Tapahtumia eli katsottavaa ne tuovat teokseen, mutta en vain pidä siitä kuten pidän - olen tainnut rakastua niihin - Tangin ehjistä julistuksista.

Kommentoijan henkilöllisyys selviää myöhemmin katutason kerroksessa. Hän on Outi Heiskanen, alakerran esittelytilan taiteilija.

Tangin teoksia, mutta ei näyttelyssä olevia, nähtävissä osoitteissa:

http://www.proartists.com/Raili_Tang/tang_aloitus.html

http://forumbox.fi/tang.htm

Parthenonin sopusuhtaisuus

Perikleen rakennuttama Parthenon-temppeli Akropolilla on rakennustaiteen täydellistymä arkkitehti Corbusierin mukaan. Hänen käyttämäänsä sanamuotoa en´muista, mutta hänen mielipiteensä oli tuonsisältöinen. On mielenkiintoista, että rakennuksen saamiseksi sopusuhtaisen näköiseksi on pitänyt luopua mm. suorasta linjasta. Temppelin lattiapinta on ollut keskikohdassa noin 10 cm ylempänä verrattuna lattiatasoon päädyissä. Päädyissä olevat pylväät eivät ole tasavälein sijoitettu, vaikka siltä näyttää. Pylväät kaartuvat noin 6 cm sisään päin alhaalta ylös päin mitattuna.

Keltit eli galatalaiset

Eilinen kirjahairahdukseni oli Simon Jamesin "Keltit". Näin jonkun toisen asiakkaan selailevan sellaista Suomalaisessa ja kiinnostuin. Sain sen sitten käsiini ja minua vietiin. Saattoi olla viimeinen kappale. Keltit väikkyvät mielessäni arvoituksellisena druidiheimona, joiden keskuudessa on paljon punatukkaisia. Yksi pojistani on punatukkainen ja sellaista taipumusta on sekä omassa että vaimoni suvussa. Lieköhän kelttiverta jostakin hyvin kaukaa. Keltithän ovat levittäytyneet laajalti, joten miksei joku olisi tännekin saakka voinut eksyä.

Paavali on Raamatussa kirjoittanut galatalaisille, jotka asuivat Anatoliassa eli nykyisessä Turkissa. Hekin ovat kelttejä. Ovat siirtyneet ko. alueelle Euroopan puolelta. Luulisin että Paavalin aikoihin ovat jo olleet ainakin jonkin verran sulautuneet muihin heimoihin, mutta tämä on vain arvaus.

Taidehistorian tunnilla oli esillä kuva kuolevaa gallialaista (eli galatalaista) esittävästä veistoksesta, joka on tehty varmaankin Jooniassa eli hellenistisen kultturin piirissä. Anatoliassa sodittiin galatalaisia vastaan varmaankin siinä vaiheessa, kun nämä tunkeutuivat alueelle.

Http://www.kukkula.net Kolumneja, maalauksia, piirustuksia.

Nordströmin ankaraa konstruktivismia

Menin keskustaan ostamaan syntymäpäivälahjaa Saaralle. Samalla matkalla kävin Forblomilla, jossa on esillä Raili Tangin, Outi Heiskasen ja Lars-Gunnar Nordströmin töitä. Tangin lämminsävyiset maalaukset kiinnostivat ensisijaisesti, mutta harmillisesti yläkerta olikin jo suljettu viideltä. Tutustuin siis Nordströmin ankaraan konstruktivismiin. Väriskaala on kylmänsävyinen, mutta joissakin töissä on punaistakin. Nämä työt eivät kutsu luokseen, ovat ne niin säännöllisiä ja viileitä. Sisältäväthän töiden turkoosit ja violettiin vivahtavat siniset kyllä lämpimänkin ulottuvuutensa, mutta silti viileys korostuu. Nämä työt ovat maskuliinisia vaikka osa niistä onkin muodoltaan pyöreitä kun taas Heiskasen lyyriset työt alakerrassa ovat selvästi feminiinisiä.

Nordström oli itse paikalla. Jatta-myyjä tarjoili meille kahvia. Jatta muistutti Nordströmiä töiden signeeraamisesta, mutta tämä sanoi tekevänsä sen vasta kun työt ovat myyty. Hän arveli suojaavansa näin työt varkailta.

Syntymäpäivälahja sitten löytyi kirjakaupasta ja lankesin taas impulssiostokseen mutta siitä myöhemmin.

Http://www.kukkula.net Kolumneja, maalauksia ja piirustuksia

Ympäristötaidetta ja realismia jo muinoin

Taidehistorian tunnilta

Samotraken Nike-patsas ympäristöineen on jo ollut kokonaistaideteos. Ei siis "irrallinen" patsas. Tämä siivekäs voitonjumalatarhahmo oli pystytetty laivan keulaa muistuttavalle kivijalustalle, joka oli sijoitettu sataman läheisyyteen. Kokonaisuuteen liittyi allas, jonka vedestä patsas peilautui.

Roomalaiset henkilömuotokuvat ovat olleet hyvin realistisia. Ihmiset on veistoksessa kuvattu ikäisensä näköisinä - siis vanhat vanhoina - ja kaunistelemattomina lerppahuulineen ja muine piirteineen. Keisareita kuvaavat patsaatkaan eivät välttämättä kaunistele edes negatiivisia luonteenpiirteitä, joita ovat tunnistettavissa kuten epäluuloista Caracallaa ja riutunutta Deciusta esittävissä veistoksissa.

Moni tuoreen tuntuiseen asiaan tuntuun löytyvän vastine kaukaa menneisyydestä.

Korinttilaispylvään alkuperä?

Kreikkalaiset ovat antaneet maailmalle pylväsmallit, doorilaisen, joonialaisen ja korinttilaisen, joita voi nähdä kaikkialla maailmassa. Camp ja Fisher referoivat roomalaista Vitruviusta, joka kertoo anekdootin korinttilaisen mallin synnystä. Kyseessä oleva pylväshän on se, jossa on lehviä yläpäässä eli kapiteelissa.

Korinttilainen nuori nainen kuoli ja hänen hoitajansa toi hänen haudalleen edesmenneelle naiselle mieluisia pikareja koriin pakattuina ja asetti tiilen korin päälle. Keväällä korin alle jäänyt akantinjuuri versoi korin reunoja myöten ylöspäin ja tiili taivutti versoja alaspäin. Kallimakhos kulki paikan ohi, sai näkemästään idean ja kehitti korinttilaisille pylväsmallin.

Kotisivu: http://www.kukkula.net : Kolumneja, maalauksia ja piirustuksia.

Minolaiset ehkä eivät kreikkalaisia!

Camp ja Fisher arvelevat, että kielen ja uskonnon perusteella Kreetan minolaiset eivät ehkä olleetkaan kreikkalaisia, vaikka paljon Mykeneen vaikuttivatkin.

Helootit köyhtyneitä mykeneläisiä?

Olen hyvin tyytyväinen eiliseen kirjaostokseeni. Aigeianmeren keskeisen saariston Kykladien alkuperäiset asukkaat eivät liene helleenejä. Niillekin saarille kreikkalaisia tuli jo varhaisessa vaiheessa ja minolainenkin kulttuuri Kreetalla vaikuttaa kreikkalaisperäiseltä. Tuntuu siten selvältä, että mykeneläiset ja helootitkin olivat helleenejä. Kreikassa alkoivat pimeät vuosisadat noin 1100 eKr. jolloin elintaso ja kulttuuri alkoivat romahtaa. Doorilaiset saapuivat alueelle tämän pimeän jakson aikana. Voisivatkohan helootit olla köyhtyneitä mykeneläisiä?

Kotisivu: http://www.kukkula.net : Kolumneja, maalauksia, piirustuksia.

Hyvä perusteos Kreikasta

Jos jotakuta jäi vaivaamaan, miten Peloponnesolaissota päättyi, kun Thukydideen historia jäi kesken, linkistä http://fi.wikipedia.org/wiki/Peloponnesolaissota saa hiukan apua.

Lämpimät kiitokset Sedikselle, kun annoit tietoja Thukydidestä ao. postaukseeni liittyvässä kommentissa.

Kerroin edellisessä postauksessani Anavyssoksen kouroksesta. Jäi mainitsematta, että ko. veistos on nähtävissä Ateenan arkeologisessa kansallismuseossa.

Törmäsin Kampin Suomalaisessa John Campin ja Elizabet Fisherin teokseen "Antiikin Kreikan maailma", jota myytiin alennushintaan 24,90 € (norm. 42,70€). Takakansi kertoo, että Camp johtaa Agora-kaivauksia Ateenassa ja Fisher on klassisten kielten ja taidehistorian professori Virginiassa. Tällaisen kreikkafriikin oli paluumatkalla ostettava ko. teos. Runsaasti kuvia, teksti ei oikein yksityiskohtaista, mutta kivantuntuinen kirja. Tämä taisi mennä mainonnaksi mutta menköön.

Olen pohdiskellut kysymystä mykeneläisten ja kreikkalaisten sukulaisuudesta. Em. kirjassa arvellaan kreikkalaisia yhdistävän kielen ja uskonnon tulleen seudulle vuoden 2000 eKr. tienoilla. Tämä tuntuu viittaavan siihen, että mykeneläiset ovat kreikkalaisia tai ehkä pitäisi sanoa helleenejä. Doorilaiset tulivat alueelle paljon myöhemmin. Myöhemmän ajan kreikkalaiset sijoittivat sankarimyyttinsä mykeneläiseen aikaan. He ovat siten mitä ilmeisemmin pitäneet mykeneläisiä kreikkalaisina. Doorilaiset spartalaiset orjuuttivat helootit, jotka olivat Peloponnesoksella heidän sinne levittäytyessään. Helootit puhuivat kreikkaa. Ovatkohan helootit ja mykeneläiset samaa kansaa? Tietäisikö Sedis tai joku muu?

Anavyssoksen kouros ja evakkoja

Tuija näytti viime tunnilla kuvan Anavyssoksen kouroksesta. Se on Kreikan arkaaisen ajan patsas, joka esittää nuorta miestä. Jäykkä, suorastaan kömpelötekoinen jollaisilta sen ajan veistokset vielä näyttävät. Anavyssos sijaitsee muutaman kilometrin päässä Saronidasta, jossa asuin Kreikassa ollessani. Tuttu paikka siis. Näyttääkin vanhalta kreikkalaiselta pikkukaupungilta toisin kuin Saronida. Ateenasta katsoen Anavyssos on 40-50 km suunnilleen etelään. Puheena oleva kouros (= nuori mies) on saanut nimensä siitä, että se on löydetty Anavyssoksesta. Lienee siten hyvin vanha asutuspaikka vaikka ei siellä antiikin ajan rakennuksia näyttänyt olevan. Jostakin kuulin, että nykyasukkaat ovat lähinnä evakkoja. Ymmärtääkseni siis kreikkalaisperäistä väkea, jota muutti nykyisen Turkin alueelta 1900-luvun alkupuolella. Silloin Kreikka ja Turkki tekivät vaihtokauppaa. Kreikkalaisia siirtyi Turkista Kreikkaan ja turkkilaisia Kreikasta Turkkiin. Osallistuin erääseen tilaisuuteen Ateenassa sellaisessa rakennuksessa, jota käyttävät Istanbulista tulleet evakot. Siis kuin Karjalatalo Helsingissä.

Kotisivu: http://www.kukkula.net : Kolumneja, maalauksia, piirustuksia.

Aleksanteri Suuri saattaa vanhat kulttuurit läheiseen vuorovaikutukseen

Taidehistorian opettaja Tuija kehoitti lukemaan Aleksanteri Suuresta, koska ensi kerralla aiheena on hellenismin aika ja Aleksanteri on keskeinen vaikuttaja tämän aikakauden alkuvaiheessa. Luin hänestä Otavan maailmanhistoriasta. Aleksanteri loi valtavan imperiumin, joka ulottui Intiaan saakka. Intian valtamerellä seilatessaan hän uskoi olevansa maailman äärellä. Tuijan mukaan itäinen vaikutus toi tunteet kuvanveistoon. Aleksanteri oli paitsi Makedonian kuningas, myös Egyptin faarao ja Persian kuningas. Kreikan valtioliittokin oli hänen hallinnassaan. Kyllä syntyi kulttuurien sulatusuuni, kun Kaksoisvirranmaan, Persian ja Egyptin omaperäiset vanhat kulttuurit joutuivat näin vuorovaikutukseen keskenään ja myös helleenien tradition kanssa. Aleksanteri suunnitteli samaa valuuttaa koko valtakuntaansa, mikä olisi lisännyt taloudellista dynamiikkaa. Tätähän varten meilläkin on nyt euro.

Aleksanteri oli taitavampi pitkällä idän retkellään kuin hänen myöhäisemmät seuraajansa Napoleon ja Hitler. Hänen retkensä ei sortunut hirvittävän pitkiin huoltoyhteyksiin.

Kreikan loisteliaat patsaat

Taidehistorian tunnilta

Mykenen kulttuuri oli sotaisaa verrattuna Kreetan vastaavaan. Kreikan sankaritarusto oli sijoitettu mykeneläiseen aikaan. Kreikkalaiset eivät kuitenkaan ole mykeneläisten jälkeläisiä. Kreikan kuvapatsaat aluksi jähmeitä kuin egyptiläiset, mutta klassiseen aikaan mennessä ja sen aikana kehittyivät elävämmiksi pronssivalutekniikan ansiosta. Hellenistisellä ajalla ilmaistiin jo tunteitakin. Veistokset idealisoituja siten, että jos mallilla jokin vika - esimerkiksi huonot jalat - se korjattiin veistokseen. Ihmisvartalo kuvattiin dynaamisena kokonaisuutena, jossa yhden jäsenen asento tai jännitys vaikuttaa toisiin. Veistosten rooli oli täysin toinen kuin Egyptissä. Niitä pidettiin vain kuvina. Saviruukuissa aluksi henkilöt mustina siluetteina ja tausta punaisena tai vaaleana. Sitten vaihdettiin musta taustalle, jotta saatiin ihmiskuviin enemmän tunnetta ja liikettä.

Kreikka oli levittäytynyt eri puolille Välimeren rantoja. Olosuhteet hyvin erilaiset eri puolilla. Yhteinen kieli, kulttuuri ja uskonto yhdistivät. Sankaritarusto edusti yhteistä kunniakasta menneisyyttä. Suomessa paljon myöhemmin Kalevala toimi kunniakkaana joskin todennäköisesti keksittynä menneisyytenä suomalaisille, jotka halusivat erottautua ruotsalaisista ja venäläisistä.

Kotisivu: http://www.kukkula.net (kolumneja, maalauksia, piirustuksia)

Kesken loppui Thukydideen kirjoittama kuvaus Peloponnesolaissodasta

Ateenan valtiosääntö heilahti kansanvallasta oligarkiaan ja siitä näiden kahden välille. Sparta ja Ateena kävivät vielä yhden suuren meritaistelun. Kirja päättyi kuin kesken kaiken ennen kuin Alkibiadeen kohtalo selvisi. Olisikohan Thukydides ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Thukydides ) kuollut ennen kuin kirja valmistui vai mitä tapahtui? Tietäisikö joku? Sodasta jäi ilmeisesti kymmenkunta vuotta kuvaamatta. Kyse oli siis kirjasta Peloponnesolaissota.

Ateena kansanvallasta harvainvaltaan?

Ateenassa yritetään vallankaappausta. Halutaan siirtyä kansanvallasta harvainvaltaan, koska arvellaan Persian suurkuninkaan olevan silloin todennäköisemmin halukas yhteistyöhön. Liittolaisuudesta saataisiin suojaa Spartaa vastaan. Muitakin motiiveja tietysti mukana harvainvallan kannattajilla. Mysteerinhäpäisemisestä syytetty ja maanpakoon ajettu Alkibiades voisi tulla kyseeseen harvainvaltaisen Ateenan johdon joukkoon valittavaksi, mutta mahtaakohan luottamus riittää. Jos riittäisi, hän ilmeisesti pääsisi kotiin.

Vehkeilyä

Ateenalaiset ja peloponnesolaiset risteilevät Aigeianmerellä ja sotivat. Ateena pitää Samosta tukikohtanaan. Spartan ja Persian suurkuninkaan edustajan Tissaferneen yhteistyö alkaa rakoilla. Spartan puolella on ollut neuvonantajana ateenalainen loikkari Alkibiades, joka alkaa kaivata kotikaupunkiinsa. Spartalaiset eivät enää oikein luota häneen. Hän siirtyy Tissaferneen turviin ja alkaa puhua häntä Ateenan puolelle, mutta pidättäytymään taisteluista ja antaa helleenien ensin kuluttaa toisiaan.

Ateena ei hellitä

Sota jatkuu Jooniassa. Ateenalaiset ovat elpyneet taas agressiivisiksi. Piirittivät Miletostakin, mutta vetäytyivät sitten. Liittoutumisjärjestelyt eivät noudata aina doorilais-joonilaisjakoa. Doorilainen Argos on ollut joonilaisen Ateenan liittolainen, mutta lähtivät nyt kimpaantuneena kotiin Peloponnesokselle kun Ateena luopui Miletoksen piirityksestä. Mitenkähän liittolaisuuden nyt käy? (Thukydides: Peloponnesolaissota)

Kotisivu: http://www.kukkula.net

Sota-asetelma elää

Ateenan liittolaiset alkaneet vaihtaa puolta kun Ateena on nyt heikko. Spartan edustajat kulkevat eri valtioissa yllyttämässä. Jopa Persian suurkuningas asettunut Spartan puolelle. Ateenalaiset ottaneet tuhannen talentin hätäkassan käyttöön ja varustautuvat. (Thukydides: Peloponnesolaissota)

Kotisivu: http://www.kukkula.net

Ateenalaisten katastrofi

Syrakusalaiset sulkivat pääsyn ulos satama-alueelta, jolla kummankin puolen sota-alukset olivat. Alkoi merisota ahtaassa tilassa. Ateenalaiset hävisivät ja miehet nousivat maihin. Syrakusalaiset saivat laivat haltuunsa. Ateenalaiset lähtivät marssien pakoon, mutta kriittiset ulospääsyt alueelta oli jo suljettu. Sotimista ja kahakointia. Lopulta ateenalaisten oli antauduttava surkeaan vankeuteen kivilouhoksessa. Sotapäälliköt Demosthenes ja Nikias mestattiin. Lieneeköhän tämän syrakusalaisten voiton vuoksi yksi USA:n valtavista lentotukialuksista tms. nimetty Syrakusaksi. (Thukydides: Peloponnesolaissota)

http://www.kukkula.net

Peloponnesolaissodan ratkaiseva käänne?

Sekä syrakusalaiset että ateenalaiset ovat saaneet lisää voimia taisteluunsa Syrakusasta. Taistelut ovat jatkuneet ja ateenalaiset ovat alkaneet jäädä alakynteen. He harkitsevat vetäytymistä.

Todellisuus taiteena vai taide todellisuutena

Kuvataideakatemian avoimella luennolla. Taiteilija Jani Leinonen esiintyi. Aiheesta lopulta kolme versiota, yksi niistä "Huijaus taiteena ja taide huijauksena". JL rinnastaa taiteen pedagogiikkaan. Yleisö voidaan hänestä jakaa taiteeseen erikoistuneeseen ja maallikoihin. Ensin mainitun tavoittaa gallerioiden yms. kautta, mutta siinäkin ongelmana etäisyys. Kun teos on galleriassa, sitä katsotaan taiteena. Jos taide tuodaan suuren yleisön joukkoon siten, että katsojat eivät tiedä, että kyseessä on taide, se tehoaa paremmin. Esimerkkejä hän esitti taiteen ja aktivismin piiristä. Eräs tanskalainen taiteilija Jakob (?) järjesti projektin danesforbush jonka puitteissa koottiin Tanskan valtion virallisesta materiaalista otoksia, jotka olivat myönteisiä Tanskan osallistumiselle Irakin sotaan yms. Projekti jatkui siten, että lähdettiin USA:han kampanjoimaan Bushin puolesta tanskalaisten nimissä. Julkisuutta saatiin. Aiheutti Tanskassa närkästystä yleisön joukossa, kun Tanskasta annetaan tällainen kuva. Tämäntyyppiset projektit dokumentoidaan ja viedään jälkeen päin taidemuseoon nähtäväksi. Julkisuutta on tämäntyyppisille tullut, koska melkein kaikki esimerkit olivat jostakin yhteydestä tuttuja.

Kovin postmodernilta vaikuttaa. Yleisö oli enimmäkseen ko. akatemian opiskelijoita. Yksi henkilö yleisön joukosta esitti aiheellisesti ko. tyyppisen toiminnan ongelmana valheellisuuden.

JL kertoi, että on yrityksiä, jotka ovat omaksuneet vastavirran (?) kantoja (esim. teettämällä tuotteitansa työntekijöitä kunnioittavan lainsäädännön maissa) ja toteuttaneet niitä toiminnassaan ja tehneet rahaa. Sitten muut yritykset ovat todenneet strategian hyväsi ja toteuttaneet samantyyppistä. JL:n mukaan kuvio vesittyy.

Egyptin maalaukset ja Bysantin ikonit

Taidehistorian tunnilta

Kreetan kuvataide vaikuttaa lyyriseltä verrattuna Egyptin ankaruuteen. Siellä ollut maallismielinen kaupankäyntikulttuuri ilman ulkoista uhkaa. Vaikuttanut eri puolille Välimeren maihin. Egyptin taiteessa keskitytty tuonpuoleisen valmisteluun. Bysantin ikonitaiteessa on tarkka kaanon kuten muinaisen Egyptin taiteessa. Ikonit oikeastaan kirjoitettuja merkkejä kuten Egyptin kuvat.

Muinaisuuden funktionalismia

Viime viikon taidehistoriantunnilla opimme, että muinaisessa Egyptissä sama sana tarkoitti hyvää ja kaunista. Funktionalismia siis. Luin jokin aika sitten Ksenofonin Sokrateen. Siinä Sokrates vertasi omaa ja jonkun kauniin henkilön ulkonäköä. Sokrates kehui mulkosilmiensä ja taisi olla hörökorviensakin käyttökelpoisuutta. Käyttökelpoinen on siis kaunista.

Mannerheim

Kävimme vaimon kanssa Kansallismuseossa, jossa oli Mannerheim-näyttely viimeistä päivää. Opastuskierros. Esineitä, dokumentteja, kaksi filmiä. Opastuksessa ei tullut esiin kovinkaan paljoa uutta. Mannerheimin Aasiassa ottamat valokuvat taidokkaita. Mannerheimin arkiuniformuun kuuluneet housut luonnossa yllättävän punaiset. Leveät, keltaiset nauhat reunoissa. Mustavalkoisista valokuvista ei ilmene miten räikeät housut olivat. Valokuvat hänestä on otettu ilmeisesti tarkoituksellisesti alaviistosta, koska filmeissä hän ei vaikuttanut niin pitkältä kuin kuvissa. Pitkä mies hän on silti ollut.

Päivitin eilen kotisivun: http://www.kukkula.net
Muotokuvapiirustuksia ja Saara-vaimon uusi kolumni.

Kulttuurimaisema Ecuatorissa. Sota laajenemassa.

Kuva 74: Quiton laitamien peltoja, Sierran alue, Ecuador.

Ylätasankoa. Lempeä ilmasto. Viljavaa. Muistuttaa Toscanan kuvaa vaikka väreiltään poikkeavat toisistaa jonkin verran. Loivempaa kumpuilua. tilkkumaiset pellot. Väriskaala: vihreä, tummanharmaa, okra. Värimuistuma on samanlainen vaikka värit poikkeavat.

Sota Sisiliassa taitaa eskaloitua. Ateena lähettää lisää joukkoja. Korintti lähettää tukea Syrakusan puolelle. Spartaa yritetään saada mukaan Syrakusan puolelle.

Syrakusa ja Toscana

Ateenalaiset sotivat Syrakusaa vastaan Sisiliassa. Noihin aikoihin liittolaisen valinta näyttää tapahtuneen siten, että kummankin ehdokkaan lähettiläs pitää pitkän puheen, sitten mietitään asiaa omalla porukalla ja tehdään valinta.

Tutkailin tänään Lasipalatsin aukiolla kuvaa no 227: Sienan maaseutua, Toscana, Italia. Lumoava kumpuileva peltomaisema. Varjot leikkivät. Lampia. Maatiloja. Keltaista, vihreää ja punertavanruskeaa. Ilman viimeksi mainittua väriä näkymä lässähtäisi. Luo ryhdistävän jännitteen kuvaan.

Muuten, ainakin osa kuvista on nähtävissä osoitteessa: http://www.yannarthusbertrand.com/

Ateenalaisten sotaretki Sisiliaan

Ateenalaiset ovat lähteneet sotaretkelle Sisiliaan. Pikkuvaltioiden vaihtoehtoisia suhtautumistapoja sotaretkeläisiin näyttää olevan muonitus ja yhteistyö, kaupanteko tai "portit kiinni"-politiikka.

Mitkä värit!

Osa Lasipalatsin aukion kuvista hurmaa väreillään. Sellainen on no 094: Verkkoja Agadirin satamassa, Marokko. Kalastajien voimakkaan sinisiä verkkoja rantahiekalla. Tuo väriyhdistelmä voitelee psyykettä.

Kotisivu: http://www.kukkula.net